maanantai 6. joulukuuta 2010

Andrea Arnold: Red Road

Ahdistavaa arkirealismia Skotlannista, Glasgow'n saastaisimmista kerrostaloslummeista. Hyvin hitaasti kehittyvä tarina, katsoja pidetään elokuvan pointista pimennossa lähes loppuun asti, mielenkiinto herpaantuu auttamatta, katsoja kyllästyy ja lähes kiukustuu koko juttuun. Kyseessä on perinteinen kostotarina, mutta sitä ei katsojalle kerrota. Todella ärsyttävä vastenmielinen elokuva. Päähenkilö valvontakameroita seuraava virkailija, hyödyntää asemaansa henkilökohtaisiin ongelmiinsa. Käsivarakamerakuvaus ei katsomiskokemusta kohenna. Tunnelmassa hieman Antonionin Blowupia, mutta vastaavaa moniulotteisuutta tähän ei saada. Lopputeksteissä soiva Joy Divisionin itsemurhamusiikki kiteyttää osuvasti koko surkean elokuvan.

Ei kommentteja: