keskiviikko 29. joulukuuta 2010

WinterCoat Yule Ale

Tämä tanskalainen tuote jäi ainoana jouluolutuutuutena maistamatta ennen joulua. Hyvin maltainen, leipäinen, makea, poikkeuksellisen lyhyt jälkimaku, pysähtyy kuin seinään. Varsinaista mausteisuutta ei jouluoluiden tapaan löydy. Sen sijaan kylläkin jokin epämiellyttävä sivumaku, tallia, navettaa, jopa jokin lehmänpaskan tapainen vaikutelma nousee mieleen. Ei se vahva vivahde ole, mutta kokonaisuutena kyseessä on harmittavan mitätön olut. WinterCoatin IPA ei aikoinaan erityisemmin kolahtanut, mutta oli se sentään paljon tätä miellyttävämpi. Tanskalla on nykyään kova olutmaine, mutta paljon tauhkaa siellä tehdään. Alkon hankintapolitiikkaa tulee taas miettineeksi, millä perusteellahan valinnat tehdään? Luulisi isolla kannattavalla firmalla olevan varaa lähettää asiantuntija Tanskaan pariksi viikoksi valitsemaan valikoimaan hyvältä ja monimuotoiselta maistuvia oluita tämmöisten sijaan. Ostopaikka Oulu, Välivainion Alko. 

2 kommenttia:

Seppo Äyräväinen kirjoitti...

Alkohan ostaa vain mitä sille maahantuojilta ja panimoilta tarjotaan... no joo, onhan siellä kaikenlaista vispilänkauppaa ja täsmähakua, mutta kuitenkin. WinterCoat on sinänsä ihan hyvä panimo, ainakin SOPP:ssa pari vuotta sitten oli heiltä hyviä tuotteita. Pikkulinnun kautta nämä nykyiset kai ovat Alkoon päätyneet - mutta en sinnekään osoittaisi syyttävää sormea, koska vaikka tämä nimenomainen tuote ei niin kummoinen olekaan, ei se ole myöskään pahimmasta päästä (vrt. esim Svaneke). Ja Alkollehan on pakko tarjota mitä vaan käsiinsä saa, jos meinaa joskus saada jotain läpi...

esox kirjoitti...

Tämän oluen kohdalla näyttäisi olevan myös pullokohtaisia eroja paljonkin. Ensimmäinen maistamani, josta myös blogitekstin väsäsin, oli aivan eri luokkaa kuin se joulupöytään nostamani tunkkaisen tuhkainen yksilö.