Kobayashin isännättömistä 1600-luvun samuraista kertova leffa vuodelta 1962 kolahti todella kovaa ensinäkemällä joskus 1980-luvun lopulla. Vasta nyt toinen kohtaaminen ja edelleen todella vaikuttava. Tämä ei ole Kurosawan tyylinen toimintapläjäys, enemmän tiukkarytminen melodraama. Terävä mustavalkokuvaus, nopeita leikkauksia, moniosainen takaumarakenne, joka on kuitenkin hyvin selkeä. Erinomaista näyttelijätyötä, varsinkin Tatsuya Nakadailta pääroolissa. Voice-overia Kobayashi hyödyntää lähes film noirin tyyliin. Traaginen tarina kiertyy vähitellen esiin hienosti rytmitettynä, jopa suspensea rakentuu melkein Hitchcockin tyyliin. Musiikki on todella hermostuttavaa ja iskevää. Ehkä ainoa isompi haittapuoli on köyhtyneiden rōninien kohtalon vertautuminen todella kovakätisesti kapitalistien kynsissä rimpuileviin työttömiin nyky-yhteiskunnassa. Tämä teema lyödään katsojan päähän, jos ei halolla, niin bambukepillä ainakin. Lopussa päästään sitten toimintaosuuteenkin, joka on toteutettu todella elegantisti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti