Lucky You on liian pitkä ja rönsyilevä, välillä on ekologisia Everglades-palopuheita, mutta ei ehkä niin paljon kuin aikaisemmin. Liian ihanteelliset naishahmot eivät ole uskottavia, tämähän häiritsi jo Hiaasenin muuten räväkässä Strip Tease -teoksessa. Roistohahmoissakin havaittavissa väsymistä, mutta edelleen he joutuvat hanakasti Floridan eläimistön vastahyökkäysten uhreiksi, tällä kertaa asialla ainakin siniravut ja sähkörauskut. Miljöökuvauksetkin jäävät vähän valjuiksi, vaikka romaani ihan mukava luettava kaikesta huolimatta on. Toivottavasti Hiaasen on petrannut myöhemmissä teoksissaan.
sunnuntai 9. joulukuuta 2007
Carl Hiaasen: Lucky You
Hiaasen on suvereeni satiirikko Floridasta, hän kirjoittaa hillittömän hauskoja kärjistettyjä jännitysromaaneja, joissa on kuitenkin äärimmäisen terävää kritiikkiä valittuun kohteeseen, yleensä Floridaa tuhoavaan turismibisnekseen. Kyllästyin kaveriin noin 10 vuotta sitten, kama oli edelleen hyvää, mutta pointti tuli jo selväksi ja uudistumista ei enää tapahtunut. Tartuin nyt tähän 1997 ilmestyneeseen Lucky You -teokseen. Juoni kiertyy lottovoiton ympärille ja kritiikin kohteena mm. Jeesus-liiketoiminnan ääri-ilmiöt, kuvitteellisesta Grange-pikkukaupungista löytyy mekaanisesti verta itkevä Neitsyt Maria, apostolikilpikonnia, Jeesus-jarrunestetahra tiellä ja ristiinnaulitsemishaavojaan tuoreena pitävä entinen rakennusurakoitsija.
Lucky You on liian pitkä ja rönsyilevä, välillä on ekologisia Everglades-palopuheita, mutta ei ehkä niin paljon kuin aikaisemmin. Liian ihanteelliset naishahmot eivät ole uskottavia, tämähän häiritsi jo Hiaasenin muuten räväkässä Strip Tease -teoksessa. Roistohahmoissakin havaittavissa väsymistä, mutta edelleen he joutuvat hanakasti Floridan eläimistön vastahyökkäysten uhreiksi, tällä kertaa asialla ainakin siniravut ja sähkörauskut. Miljöökuvauksetkin jäävät vähän valjuiksi, vaikka romaani ihan mukava luettava kaikesta huolimatta on. Toivottavasti Hiaasen on petrannut myöhemmissä teoksissaan.
Lucky You on liian pitkä ja rönsyilevä, välillä on ekologisia Everglades-palopuheita, mutta ei ehkä niin paljon kuin aikaisemmin. Liian ihanteelliset naishahmot eivät ole uskottavia, tämähän häiritsi jo Hiaasenin muuten räväkässä Strip Tease -teoksessa. Roistohahmoissakin havaittavissa väsymistä, mutta edelleen he joutuvat hanakasti Floridan eläimistön vastahyökkäysten uhreiksi, tällä kertaa asialla ainakin siniravut ja sähkörauskut. Miljöökuvauksetkin jäävät vähän valjuiksi, vaikka romaani ihan mukava luettava kaikesta huolimatta on. Toivottavasti Hiaasen on petrannut myöhemmissä teoksissaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti