Rainer Werner Fassbinder & Michael Fengler: Niklashauser Fart

Yksi Fassbinderin tuntemattomimmista elokuvista, ja varmaan aivan syystä. Toinen yhteistyö Fenglerin kanssa, seitsemäs pitkä elokuva vuoden sisään 1970, samanikäinen John Fogerty oli samaan aikaan lähes yhtä tuottelias rockin puolella. Alkuteksteissä matka-sana on tosiaan kirjoitettu Fart eikä Fahrt. Kyseessä on ehkä jokin muinaissaksalainen kirjoitusasu tai sitten vain matalaotsainen vitsi sanan englanninkieliseen merkitykseen liittyen. Elokuvan aihe on keskiaikainen tarina Neitsyt Marian ilmestymisestä lammaspaimenelle Würzburgin seudulla. Tämä on ensimmäinen Fassbinderin elokuvista, joka ei sijoitu leimallisesti Münchenin alueelle. Aiheesta Fassbinder ei saa kunnon tehoja aikaan, tässä lajissa protestanttimestarit Dreyer ja Bergman etenivät aivan eri tasoille. Fassbinder heittää soppaan alusta asti vallankumousteoriaa, lauluja, runoja. Miljööt vaihtuvat tiilikellarista kirkon portaille, pellolle, lammaslaumoihin, maareformisuunnitelmiin, kaivoksiin, kaatopaikoille. Anakronismit lisääntyvät vähitellen, mukaan tulevat kommunistit, hipit, autot, rock-musiikki, voimalaitokset, Mustat Pantterit, olut, ranskalaiset perunat, kiväärit, Pullman-Mersu. Kävellään samalla patovallilla kuin Fassbinderin edellisessä Jenkkisotilaassa. Fassbinder itse kekkuloi taas yhdessä pääroolissa nahkatakissa ja lököttävissä farkuissa. Ristiinnaulitsemisen absurdismi ennakoi Monty Pythonia. Mustien sotapoliisien ja nahkatakkisten natsien esilletulo johtaa verilöylyyn leirintäalueella, Vietnamin sodan tyyliin. Fassbinderin visuaalinen ote alkaa vapautua, kamera liikkuu ketterästi. Silti dramaturginen jännite puuttuu totaalisesti ja varsinainen pointti koko hommasta jää epäselväksi. Tästä Fassbinderin oli helppo jatkaa, alemmas tällä suunnalla ei ainakaan voinut päätyä.