Paolo Sorrentino: This Must Be the Place

Olen aiemmin nähnyt Sorrentinon omaperäisen leffan Giulio Andreottista. Omaperäinen on tämäkin, Sorrentino myös käsikirjoitusta tekemässä. Sean Penn esittää ikääntynyttä juutalaista glamrokkaria, meikattu Curen Robert Smithin näköiseksi. Mies viettää hiljaiseloa Dublinissa, kunnes lähtee lentopelkoisena laivalla New Yorkiin sairasta keskitysleirivanki-isäänsä katsomaan, liian myöhään. Sitten hän ajautuu jahtaamaan isäänsä kiusannutta natsia New Mexicoon ja Utahin suola-aavikoille (kuvattu luultavasti New Mexicon White Sands -alueella). Ideaa on, mutta toteutus tökkii pahasti. Alkupuoli on raivostuttavan hidas absurdissa komediallisuudessaan, elokuva ei tunnu pääsevän millään liikkeelle. Pennin suoritus on lähinnä vaivaannuttava, mies on katsonut liikaa Ozzy Osbournen töpöttelyä tositv-sarjassaan. Jälkipuolen road moviessa on aluksi lupaavuutta, mutta ei Sorrentino saa americanastakaan otetta. David Byrne käy esittämässä itseään, cameona Harry Dean Stantonkin. Bonon tytär Eve alkupuolella isommassakin roolissa.