Richard Quine: Drive a Crooked Road

Varsin anonyymin Hollywood-puurtajan Richard Quinen CV:ssä on kaksi hyvämaineista film noiria vuodelta 1954, Pushover ja Drive a Crooked Road. Molempia olen kiivaasti yrittänyt nähdä luettuani 1982 Matti Salon definitiivisen noir-teoksen Seinä vastassa, huonolla menestyksellä. Nyt sain käsiini espanjalaisen DVD:n jälkimmäisestä, onneksi mukana myös alkuperäinen dubbaamaton soundtrack. Merkillinen tapaus, kirjoittajana myöhemmin mainetta niittänyt Blake Edwards ja pääroolissa uunotettavana luuserina diminutiivinen Mickey Rooney kilpa-ajaja-mekaanikkona. Alkupuolen autokorjaamokohtaus on lähes identtinen Bruce Springsteenin I'm on Fire -musiikkivideon kanssa, ohjaaja John Sayles on taatusti kopioinut sen tästä leffasta. Kohtalokkaana naisena todella kaunis ukrainalais-kanadalainen Dianne Foster (alk. Olga Laruska), johon en muista aiemmin törmänneeni. Samaa tyyliä kuin Ava Gardnerissa, joka tunnetusti oli Rooneyn ensimmäinen vaimo. Jännite kiristyy hitaasti Fosterin vietellessä Rooneya ja katsoja on epämukavasti täydellisen varma, että tämä ei voi päättyä hyvin. Heist movieksi sitten tarina näyttää kääntyvän, mutta itse ryöstö ohitetaan nopeasti ennen näyttävää pakoajoa vuoristoisilla pikkuteillä. Loppuhuipennus Malibun rannalla tuo mieleen vuotta myöhemmän Kiss Me Deadlyn etäisesti. Hallittu tiheä noirahtava melodraama, vaikka ei ehkä sisälläkään aivan parhaiden leffojen tiukimpia käännöksiä. Pääpari onnistuu loistavasti ja hienoa tukea tulee Jack Kellyltä ja stubbsterimaisesti hampaitaan esittelevältä Kevin McCarthylta.