skip to main |
skip to sidebar
Klassinen Harveys-pub Boroughissa. Mildiakin tarjolla, mutta valitsin vahvan syksyalen, jonka nimi kai viitannee Guy Fawkesiin. Siis 5,8%, makeaa karamellia, hieman pihkaista humalaa, omaan makuuni kuitenkin liian makea, lähes siirappinen tuntuma. Hieno kaksiosainen tila, ei turisteja, harmaata karvaa pukkaavia paikallisia. Lontoo, Royal Oak, 5.12.2011.
Pehmeää kamaa Lontoon länsipuolelta, hedelmää, mutta varsin ohut kokonaisuus, 4,5%. Humalaa on mukavasti jälkimaussa, varsin tavanomainen kevyt kuiva porter. Mukava tunnelma baarissa keski-iltapäivässä, lounaan jälkeinen rento meininki joutilaissa etuoikeutetuissa läsnäolijoissa. Lontoo, Draft House Tower Bridge, 5.12.2011.
Kernel on uusi pullo-oluisiin erikoistunut lontoolaispanimo, jonka tuotteita en ole ennen kokeillut. Täälläkin tarjolla vain stout, IPAt olisivat kiinnostaneet enemmän. Miellyttävä moderni baari tämäkin, Tower Bridgelle etelästä johtavalla kadulla. Imperial stoutin kaltaista täyteläisyyttä, tummaa suklaata, 7,5%. Varsin tanakkaa stoutia, jälkimaussa poikkeuksellisen runsas katkerointi. Nimen vuosiluku viitannee valmistuksessa käytettyyn vanhaan reseptiin. Baarille lisäpisteitä Waterboysin soittamisesta. Lontoo, Draft House Tower Bridge, 5.12.2011.
Tilaushämmingissä sain väärän burgerin ja Swiftin baarimestari tarjosi kompensaatioksi puolikaspintin tätä. Hyvin pähkinäinen, tosin liian kylmä. Yllättävä maku muuten, ei oikein hedelmäinenkään, jotain mausteisuutta, saippuaa, yrttejä ehkä. Humalaa varsin paljon, jälkimaku hyvin katkera. Ei täysin vakuuttava, mutta omaperäisen makuinen. Lontoo, Dean Swift, 5.12.2011.
Pienehkö moderni olutbaari Tower Bridgen eteläpuolella, useimmat kegit loppuneet viikonloppuna, en tsekannut pullo-olutvalikoimaa, joten valintana riiliä Brightonin tutusta laatupanimosta. Rolling Stonesia voimasoitossa. Makeampi ja täyteläisempi kuin Weltonsin savuporter, savua hyvin vähän tässäkin, karamelli- tai suklaamallas hallitsee makua. Lontoo, Dean Swift, 5.12.2011.
Ei vaahtoa ollenkaan, baarimestaritarkin tuntui asiaa ihmettelevän, mutta sehän on riileissä normaalia. Kovin ohuthan tällä vahvuudella (4%) varustettu olut on, hedelmäisyys hallitsee, vieno humala päälle. Ei mitään jouluista, ehkä vain aavistuksen normibitteriä tummempi väri. Lontoo, Crosse Keys, 5.12.2011.
Lähes parin tunnin kävely Lontoon halki Paddingtonista Cityyn ja yllättävän hankalasti silmään osuneeseen Crosse Keys -ravintolaan. Ehkä eteen parkkeerattu Carlsberg-rekka hämäsi liikaa. Tätä Wetherspoons-baaria pidetään ketjun ykkösenä Lontoossa, ehkä koko maassa. Valtava palatsi entisessä pankkisalissa, uhkea saaribaari, parikymmentä riiliä, yli puolet joulualeja. Horshamin savuporterissa savua varsin vähän, ehkä eniten lievästi polttelevassa katkerassa jälkimaussa. Ei kovin täyteläinen, nahkeaa hedelmäisyyttä. Lontoo, Crosse Keys, 5.12.2011.
Tavanomainen kookas Wetherspoons-baari Baker Streetin metroaseman päällä, hyvä kausivalikoima, viisi jouluriiliä tarjolla. Lontoon eteläpuolelta tumman ruskeaa adventtieiliä, 4,4%. Maltainen tuntuma, hyvin pehmeä, hyvin nautinnollinen. Humalaa ei jälkimaussa paljoa, mutta ei periaatteessa tarvitsekaan. Täyteläinen ja tasapainoinen parhailla perinteillä. Lontoo, Metropolitan, 4.12.2011.
Sheffieldistä india pale alea, 6%. Varsin hillityltä tuntuu, pehmeää kypsää hedelmää, humalaa hyvin vähän. Alkoholipiotisuuteen verrattuna odottamattoman kevyt olut, ei suurta kokemusta. Jo keväältä tuttu laatubaari hieman väsähtäneessä tunnelmassa sunnuntai-iltana. Lontoo, Market Porter, 4.12.2011.
Rake on karu pieni olutfriikkibaari Borough Marketin liepeillä. Paljon pullo-oluita, todennäköisesti harvinaisuuksia mukana. Riileissä ei mielenkiintoista, muissa hanoissa Fordhamin oluita, joita olen taannoin tsekkaillut Marylandissa. Schneiderin Nelson Sauvinin sijasta päätin tsekata hollantilaistripelin. Liian kylmää, mutta hedelmäinen, humalainen, herkullinen. Kaikki toimii, belgihiiva hallitsee hienosti vaikutelmaa, kaikin puolin onnistunut olut. Lontoo, Rake, 4.12.2011.
Kerrankin tube-onnea, ensimmäisellä junalla suoraan Kentish Townista Boroughiin. Täysi baari, cornwallilaisen Keltekin olut oli loppunut, mutta sesonkiriiliä Suffolkista, 4,5%. Tumman punaruskeaa, liian kylmää, maltainen tuntuma, kypsää hedelmää. Pähkinää tanakasti, humalointi rajallista, mutta miellyttävä olut kokonaisuutena. Lontoo, Southwark Tavern, 4.12.2011.
Manchester & Leeds -yhteistyön (omituinen idea, ainakin jalkapallossa Ruusujen sodan vastakkaispuolilla on edelleen jännitteitä) tuloksessa makeaa mallasta, humalainen kuiva jälkimaku, 6,9%. Olut tunnettaneen myös Little Jim -nimellä, mutta sitä ei Southampton Arms käyttänyt. Harmittavan vaisu kokonaisuus kuitenkin. Makea vahva brown ale, kaikki periaatteessa kunnossa, mutta ei silti kolahtanut kunnolla. Lontoo, Southampton Arms, 4.12.2011.
Pehmeän kuohkeaa porteria lontoolaispanimolta, 4,9%. Hieman pihkaista vaikutelmaa, joka yhdistyy yleensä IPOihin, maitohappamuutta kevyesti, varsin kuiva dry stout -tyyliin, ei tosin Guinnessin paahteisuutta juuri ollenkaan. Kuiva kevyt porter riilinä, toimii hienosti. Kahvia ja suklaata voisi kaivata, mutta pelaa hyvin näinkin. Lontoo, Southampton Arms, 4.12.2011.
Perusboozer Kentish Townissa, joka on viime aikoina muuntunut olutharrastajien suosikkipaikaksi. 10 riiliä, tarjonta ei yllä ainakaan määrässä Craft Beerin tasolle. Kahvatuopit käytössä tšekkityyliin. Samoja suomalaisia silmälasiheeboja täälläkin kuin edellisenä päivänä Craftissa, kovasti ottivat kuvia julkisivusta pois lähtiessään. Taas uusi panimo, baarimestarin mukaan "jostain" Lontoosta. Netin perusteella sijainti Wimbledonissa. Odotetun kevyt, alkoholia 3,8%, hyvä riilipehmeys, mutta runko jää väistämättä ohueksi. Humalaa kohtuudella jälkimaussa. Keksimäisyyttä löytyy, mutta kovin laihaa kamaa vaativammalle olutfriikille. Pork pien kanssa toimii hyvin. Humaluus kasvaa oluessa vähitellen, jälkimaku on loppujen lopuksi varsin katkeroinen. Porukkaa alkaa tulla lisää, hieman ahdastakin. Miesten vessa klassiseen brittityyliin ulkopuolella kylmissä tiloissa. Lontoo, Southampton Arms, 4.12.2011.
Tarjolla olisi hanasta Länsi-Australian Fremantlesta Little Creatures Pale Alea, mutta kokemus kannattanee jättää paikan päälle, jos siellä joskus tulisi käytyä. Camdenin brown aika tumma, 4,5%, pehmeän makea, lähes sokerinen, ehkä aussiolut olisi ollut sittenkin parempi valinta. Humalaakin on karamellimaltaan jälkeisessä maussa, mutta hyvin säästeliäästi. Hakkaa tietysti maukkaudessaan Newcastlen tapaiset pienimmän yhteisen nimittäjän oluet, mutta tyylisuunta ei nyt kiinnostava. Muita asiakkaita ei saapunut ensimmäisen tunnin aikana, mutta henkilökunta valmistelee hektisesti ruokia, joten ryntäys odotettavissa. Itse häivyn Hampstead Heathin kukkuloille kohti Southampton Armsia. Lontoo, Horseshoe, 4.12.2011.
Taas harmia maanalaisen kanssa, Northern Line ei näköjään pysähdykään enää Tottenham Court Roadissa 20 vuotta vanhan junakarttani mukaisesti. B-suunnitelmana hyppäsin junasta Finchley Roadilla, vaikka tarkoitus oli ajaa suoraan Hampsteadin sydämeen. Mukavaa ylämäkikävelyä halki hulppean asuntoalueen. Lopulta jouduin kuitenkin odottelemaan viime vuonna avanneen Camden Town -panimon ykkösjakelupaikan tarjoilun alkamista. Konstailematon avara kulmahuone, selvästi ruokaan panostetaan, viinejäkin mainostetaan. Fiinimpi meininki sopinee tänne, sillä Hampsteadin miljonääritiheys on Britannian suurin. Keittiö samassa tilassa heti baaritiskin jatkeena. Talossa perinteikäs teatteri yläkerrassa, rakennuksessa on ehtinyt olla myös Wetherspoons-ketjun pubi. Isoja kasvikoristeita ikkunoissa, ehkä jouluun liittyen. Kaksi cask-olutta, useampi keg. Oma pils on viljaisa ja hedelmäinen hauskan ristiriitaisesti, 5%. Humalaa vähemmän, mutta raikasta ja tuoretta, makua kuitenkin selvästi enemmän kuin brittien teollisuuslagereissa. Lontoo, Horseshoe, 4.12.2011.
Kirkas golden ale, 4,4%. Kohtuullinen mallasrunko, humalinen jälkimaku, liian tavanomainen. Kova tungos keskustabaarissa lauantai-iltana. Kapea pitkä baari, varsin perinteinen tunnelma. Ei ollut mitenkään sopiva aika vierailla kehutussa pubissa, mutta en myöhemminkään enää tänne samalla reissulla ehtinyt. Lontoo, Harp, 3.12.2011.
