Denveriin kone laskeutui ajoissa, mutta aikaa tuhrautui rajakontrollin ja autovuokraamon jonoissa reippaasti. Autoksi valikoitui Nissan Altimo, joka ei fiilistä nostanut. Ihan mukavasti autolla hurautti pitkin pimeitä Denverin moottoriteitä majapaikkaan La Quinta Inn Centraliin. Perusmotelli, mutta Platte-joen ja rautatien toisella puolella kymmeniä huippuolutkohteita kävelyetäisyydellä. Aikaa oli jo kulunut niin paljon, että kävelemällä Great Dividen taproomiin paikalle ehtisi vasta puoli tuntia ennen sulkemisaikaa. Päätin siksi mennä pitempää auki olevaan Falling Rockiin, jota voi vuoden 2006 useiden vierailujen perusteella pitää kantabaarinani Denverissa.
Blake Streetillä kova lauantai-illan meno, bongasin heti kuuluisan pyöräbaarinkin, jossa asiakkaat polkevat baarille vauhtia siemaillessaan craft beeriä. Fallingissa yllättävän väljää, mutta kovaa meteliä silti, kun yliopistojalkapallo villitsi paikallista nuorisoa. Falling Rock on maailman parhaita olutbaareja, mutta sen sivupersoona sporttibaarina ei ole parhaita puolia.
Tiskillä hanalista eteen ja ensimmäinen kokeilematon coloradolainen IPA kokeiluun. Comrade on uusi denveriläispanimo, Superpower IPA todella sitruksinen, lähes nektarin kaltaista täyteläisyyttä. Katkeruus laimempaa, aavistus vihannesta. Nimi ehkä viittaa kylmään sotaan tai Putinin haluun palauttaa se. Lämmetessä katkeruus lisääntyy, ei huipputasoa, mutta laatukamaa kuitenkin. Satuin osumaan tiskillä Don Youngerin muistolaatan eteen. Denver, Falling Rock, 13.9.2014.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti