Flow-festivaalin rakentaminen on jo nyt käynnissä Suvilahdessa ja paikalliseen panimobaariin oli vaikea löytää kulkureittiä. Viimekesäiseen tapaan bostonilainen Tapani Ronni oli vierailemassa ja täsmälleen samalla kokoonpanolla kokoonnuttiin taas oluiden parissa. Pienimuotoisempi kattaus helteen runtelemassa kelissä, Aki Uutela ja Mikko Mykkänen joutuivat poistumaan jo varhaisessa vaiheessa. Stadin käymistankeissakaan ei juuri nyt kovin paljon uutuuksia tarjolla. Mielenkiintoisin selvästi Fest Pils -työnimellä kulkeva 5,5-prosenttinen lager, maltaista viljaisuutta, raikkautta, puhdasta täyteläisyyttä. Katkeroa Stadin tyyliin ei nytkään ollut annosteltu tarpeeksi, mutta hyvää kamaa silti. Stadin Scandinavian -firman Iisalmessa tekemistä tutuista oluista oli tarjolla upouudet tölkkiversiot. Erittäin raikasta tavaraa totta kai, jälleen kerran American Lager tuntui tästä kolmikosta vahvimmalta. Vaikea sanoa, mistä se johtuu, ehkä pohjahiiva reagoi erityisen maukkaasti tässä kontekstissa.
Tapani ei tällä kertaa ollut ehtinyt tuliaisia tuoda Bostonista asti, mutta matkan varrelta kuitenkin Oxfordista mm. Beavertownin tavaraa. Itse operoin tässä vaiheessa jo kiristyneellä aikataululla ja jätin tutut Gamma Rayn ja Neck Oilin kokeilematta. Panimon Lupuloid IPA, 6,7%, uusi tuttavuus, tölkitetty vajaa kaksi kuukautta sitten, mutta ei tuntunut enää olevan optimaalissa iskussa. Yllättävän kevyeltäkin tuntui, hedelmäisyyden takaa ei paljoa lisäarvoja erottunut. Jokerina pohjalla brightonilaisen Lost+Found -panimon R27 TRIo.J NEIPA, 5,4%. HBC-431/Vic Secret/Mosaic/Ekuanot -humalaseos, harmittavasti selvästi rikkiä aromissa, liikaa hiilihappoa, NEIPAn ulkonäkö kyllä saatu aikaan ja maussa voimakasta aamiaismehuisuutta. Ei kuitenkaan sitten mitään muuta, joten aika vaisuksi kokonaisuus jäi. Tässä vaiheessa sessiota jouduin tosiaan jo poistumaan Helsingin kuumaan kesäiltaan, näiden Stadin istuntojen kulun tuntien kaikenlaista mielenkiintoista juotavaa varmaan olisi vielä riittänyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti