Aki Kaurismäki: Likaiset kädet

En ole aiemmin nähnyt tätä tv-tulkintaa Sartren näytelmästä vuodelta 1989. Kuvaajana ei ole Kaurismäen varsinaisten elokuvien kuvaajaa Timo Salmista, joten visuaalinen ote onkin aivan erilainen. Harmaanruskeasävyisessä leffassa ollaan koko ajan minimalistisissa sisätiloissa, mutta kaurismäkeläinen dialogi on tutussa kuosissa. Sitä onkin reippaasti, elokuvassa puhutaan koko ajan. Näyttelijöinä on täyteläinen valikoima Kaurismäen tutuinta ensemblea. Sartren tarina starttaa joskus 60-luvulla nimeämättömässä eurooppalaisessa valtiossa, mutta suurin osa leffasta tapahtuu takaumana toisen maailmansodan aikana saksalaismiehityksessä. Keskiössä on kommunistien keskinäinen väkivalta. Elokuvan unohtuminen arkistoon pölyttymään on tietysti kohtuutonta, mutta ei aivan perusteetonta. Melkoisen kuivakkaan tylsä tarina on, ei normaalia Kaurismäen persoonallisesti viimeisteltyä otetta. Sartren ironia sinänsä resonoi hyvin Kaurismäen tyyliin ja aihevalinta olikin ennakoitavissa aikoinaan.