Viskin Ystävien Seura ja Punavuoren Colorado-baari Tommyknocker rakentelevat selvästi jenkkiviskien ympärille teemakokonaisuutta, jota diggaan täysillä. Eurooppalaiset viskithän ovat jo niin nähtyjä, että raikkaampaa otetta skeneen kaivataan. Kuukausi sitten oli esillä Four Rosesin setti ja nyt sitten Kentuckysta vielä tunnetumman pelurin Jim Beamin tuotteita. Otsikossa Jim Beam todellakin on korrekti, vaikka brändiä ei mainita yhdessäkään teistingin viskissä.
Esittelijänä Ruotsista Beamin brändilähettiläs Jonatan Östblom-Smedje, joka heitti kadehdittavan sujuvalla englannilla ja pokerinaamalla anekdoottia ja vitsiä hengästyttävällä tahdilla. Ainakin puolet hilpeyksistä jäi maistelun tuoksinassa tavoittamatta. Homma käynnistyi Basil Hayden'sillä, ei mikään peruspunaniskajuoma sekään, ns. high rye bourbon, yli 25% ruista seassa. Kuulemma joskus pullote ollut noin kahdeksanvuotias, nyt markkinointipettereiden ideoimana pelkästään artfully aged. Vanilja ei tarrautunut kitalakeen, tässä oli jopa jotain päärynäistä raikkautta lievästi makeassa kokonaisuudessa.
Seuraavana hieman yllättäen ruisversio 50-volttisesta Knob Creekistä, pippurisempi ja intensiivisempi variaatio, tämä teki hyvän vaikutuksen. Tämän ikämittaus oli patiently aged. Östblom-Smedjen yllyttämänä suomalainen viskibarbaari Jarkko Nikkanen tiputti omaan lasiinsa jääpalan, sain jopa kuvattua tämän vääräoppisen puistattavan rituaalin.
Seuraavaksi sitten Knob Creekin regular-versiota, ennestään tuttu jopa minulle, tehty jäljittelemään ennen kieltolakia markkinoita hallinneita bourboneita. Tämäkin 50%, varmaan setin makein ja vaniljaisin tuote. Lopuksi tarjolla varsinaisia small batchejä, ensin Baker's 53,3%, seitsemänvuotias, hyvin pehmeää, Jonatanin mainitsemaa konjakkimaisuutta todellakin esillä. Tämä jäi ehkä vielä hieman jotain kaipaamaan, mutta huipentumana 63,7-prosenttinen Booker's oli sitten todella vakuuttava. Tätä jo muutamalla vesipisaralla laimensin ja kokonaisuus tuntui vain paranevan. Tumma jo väriltään ja tanakkaa lähes pähkinäistä otetta voimakkaan täyteläisessä maussa. Ehkä ei skottimaltien monimuotoisuutta hätyytellä tässä sarjassa, mutta äärimmäisen nautinnollisia juomia joka tapauksessa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti