Sain naapuriblogin Jouni Koskiselta näytteen uusimmasta Solita-oluesta. Tosin tällä kertaa koronaoloissa kyseessä ei ole varsinainen firmabisse, vaan Solitan olutklubin teettämä tuotos Mallassepillä. Sattumoisin aivan samat humalat kuin edellisessä Burley Oakissa, eli Citra ja Vic Secret. Etiketin nuoli sojottaa koilliseen ja koilliskulmaan nimikin viittaa. Ehkä se tarkoittaa NEIPA-mielessä USA:n koilliskolkkaa New Englandia tai sitten jotain muuta vähemmän ilmeistä.
Erinomainen kuulaan keltainen läpinäkymätön ulkoasu, valkoista vaahtoakin kevyt kerros. Tuoksu ei ole kaikkein päällekäyvin, kuivaa sitrusta erittyy, miksei ananastakin. Maku on intensiivisen mehuinen, kirpeämpää laitaa, hyvin kuivaa, greippinen hyvin selvästi. Tuoreus ja raikkaus on kunnossa, mutta kuivuus on todella hallitsevaa. En yleensä havaitse ns. hop burniä, mutta nyt syntyy kitalakeen jokin lievästi polttavalta tuntuva elämys. En pidä sitä epämiellyttävänä, se jatkuu nielun suuntaan katkeroa keräävänä. Aika räväkkä kokonaisuus firmaolueksi, aiemmat Solitan teettämät oluet ovat olleet paljon hillitympiä. En ehkä ole aiemmin saanut Mallasseppien olutta näin tuoreena, selvästi parasta laatua maistamistani, vaikka hyviä on tullut vastaan ennenkin Naantalista. Hophead-kamaa parhaasta päästä. Täyteläisyyttäkin tuntuu olevan riittävästi, vaikka 6,2 % on NEIPAllekin hieman alakanttiin. 40 IBUa katkeruutta, mutta aistimus tuntuu runsaammalta. Tätä olisi voinut juoda enemmänkin. Sanotaan nyt varovasti, että paras IT-firman henkilöiden teettämä olut, jota olen päässyt juomaan.
1 kommentti:
Unohdin tarinoida nimen taustan. Entinen toimarimme tykkäsi puhua "koilliskulmasta" paikkana minne käyrien pitäisi osoittaa. Siitä sitten syntyi luonnostaan tuo NE(Corner)IPA sanaleikki.
Lähetä kommentti