Alvinne Morpheus Dark

Taas pääsi Alvinnen olut yllättämään tarjoiluvaiheessa. Tällä kertaa ylivuotoa aiheutti viivästynyt vaahtokiihdytys (aivan liian pienessä) lasissa itse kaatovaiheen onnistuttua tyylikkäästi yli odotusten. Litran massiinhan tätä olisi pitänyt suunnata, sillä juoma porisee lasin pohjalla papupatatyylisesti. Pienikuplaista paksua vaahtoa syntynee suotuisissa oloissa useita litroja pikkupullosta. Kyseessä pitäisi nyt olla imperial stout, joka on kuitenkin väriltään yllättävän hailakan ruskea. Tuoksussa taas tuttua satulanahkaista hevoshikistä happamuutta, joka maussa häipyy karamellisen maltaan taakse. Makeutta korostettu kandisokerilla, tämä on selvästi makeimpia kokeilemiani Alvinnen oluita. Alkoholia on reippaasti 10,2%, mutta juotavuus säilyy hyvänä, hiilihappoa varsin vähän. Lakritsaa ja kypsiä hedelmiä nousee esiin, jopa suolaisuutta paradoksaalisesti, mutta ei humalia. Kohtuullisen mukava monimuotoinen makea hapan vahva ale, jos sellaisesta sattuu tykkäämään.