Teemu Nikki: 100 litraa sahtia

 Olutliitto (lähinnä Johanna Siik ja Anikó Lehtinen) järjesti 25-vuotisen taipaleensa kunniaksi ennakkonäytöksen uudesta sahti-aiheisesta elokuvakomediasta. Paikalla oli tuttuja olutharrastajia ja sahtilegendoja, joista tunnistin ainakin Pekka Kääriäisen ja Marjokaisa Piirosen. Pienenä yllätyksenä elokuvan jälkeen saliin marssivat tuottaja Jani Pösö ja päätähdet Elina Knihtilä ja Pirjo Lonka, jotka kertoivat elokuvan taustoista. Leffa on kuvattu jo pari vuotta sitten ja ensi-iltakin ollut Roomassa viime syksynä. Ohjaaja Nikkikin olisi tullut, mutta kuumetauti oli esteenä.

Teemu Nikki on itselleni täysin tuntematon ohjaaja, vaikka uraa näyttää olevan jo mittavasti. Nikki on kotoisin Sysmästä ja sahtielokuva on kuulemma ollut suunnitteilla jo pitkään. Sysmähän on tunnettu sahtipitäjä ja Nikin veli on alan tekijämiehiä. Elokuva on kesäisessä Sysmässä kuvattu tummahko komedia, oikeastaan hieman vanhoja rillumarei-juttuja muistuttava maalaisfarssi. Varmaan olen väärää kohderyhmää, mutta ei juopumiseen, aineenvaihduntaan ja väkivaltaan nojaava huumori kolahtanut yhtään. Sahdin varastamiseen keskittyvä juoni on löyhä eikä jaksa kiinnostaa. Jännitettä tai rakennetta ei ole havaittavissa. Näyttelijöiden varassa homma toimii sen verran kuin toimii, Ville Tiihosen flegmaattinen Hauki-Hikkanen aika näppärä hahmo. Vakavampana pohjavireenä voi pitää Knihtilän hahmon alkoholismin käsittelyä, mutta aika huonosti se nivoutuu yleiseen kohellukseen. Moni muu kyllä tuntui pitävän elokuvasta kovastikin.  

Elokuvan jälkeen yleisö siirtyi yllättävän monilukuisena Juovan Olari-luolaan Pekan järjestämää Lammin Sahtia juomaan, tuottaja myös. Liian makeaa se on minun makuun, mutta kieltämättä tässä kontekstissa toimi. Olin jo lähtemässä pois, kun törmäsin ikkunapöydässä istuviin päivätyökollegoihin. Siinä olikin hyvä sauma testata Juovan hanassa olevaa uutta erää Olarin Crusty Curb -klassikosta. Hyvässä kunnossa oli.