Olen nähnyt tietysti usein Friedkinin poliisielokuvaklassikon vuodelta 1971, mutta en näköjään blogiin ole siitä kirjoittanut. Leffa käynnistyy Marseillesta ja tuo mieleen alan paikallisen mestarin Jean-Pierre Melvillen. Sitten tapahtumat siirtyvät New Yorkiin, Brooklyniin ja Manhattaniin, ja leffa kääntyy aivan toisenlaiseksi tunnelmaltaan kuin Melvillen teokset. Äskettäin 95-vuotiaana traagisissa oloissa kuollut Gene Hackman ei näyttänyt filmitähdeltä, mutta oli yksi suurimmista. Popeye Doyle on Hackmanin tunnetuimpia rooleja ja näyttelijä dominoi suvereenisti elokuvaa. Leffassa käsivarakameraa ja nopea hektinen rytmi, katsominenkin on melkein hengästyttävää. Juoni ei ole kovin ihmeellinen, mutta jännite säilyy hienosti, Friedkin on ehkä nykyään aliarvostettu ja vähän unohdettukin mestari. Leffassa on tietullikohtaus, joka ehkä inspiroi Coppolaa seuraavan vuoden The Godfatherissa. Mielenkiintoisesti uusrikkaat venäläiset mainitaan. Toki Brooklynissa on ollut jo kauan Brighton Beachin venäläisyhteisö.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti