Katsoin eilen puolihuolimattomasti Ylen Femmalta uuden norjalaisen sota-aikaan liittyvän leffan. Tänään sitten kalenterista huomasin, että KAVI (hei, muistin laitoksen nimen ensi kertaa) esittää huippukiinnostavan 50-luvun norjalaisleffan sotavuosilta. Hauskaa kontrastia, mutta hieman masentavasti täytyy taas todeta uudemman tuotannon olevan täydellistä lällärikamaa. Aivan samanlaisessa talvisessa vuoristoympäristössä tapahtuva tosipohjainen selviytymisdraama, mutta ylivertainen jännite saatiin 50 vuotta sitten aikaan aivan suvereenisti. Elokuvan pohjana brittiromaani, mutta tässä päähenkilö perusnorjalainen.
Jonkinlainen sabotaasi-isku on valmisteilla 1943 Pohjois-Norjassa, homma ei kunnolla onnistu ja pääterroristi/vapaustaistelija joutuu pakenemaan saksalaisia mantereelle ja vastarintaliikkeen avustamana vuorten yli Ruotsiin. Alussa todella vaikuttavaa äksöniä, tragiikkaa kunnolla ja nopea rytmi. Vastaavaan en ole näissä kuvioissa pohjoismaisessa leffassa aiemmin törmännyt. Harmittavasti tarina jää sitten pahasti junnaamaan vuorille, niiden ylitys tuntuu todella vaikealta. Varpaitaan itse amputoinut päähenkilö viruu lumikolossa viikkokausia ennen kuin saamelainen porotokkaseurue saa siirrettyä miehen vapaan maailman puolelle. Lumimyrskyjä tässä dramatisoidaan, mutta toisaalta homma menee täysin epäuskottavaksi, tuskin norjalainen pontikkakaan niin vahvaa on, että sen voimalla mies makailee lumessa kymmeniä päiviä. Ryhdikäs leffa tästä huolimatta ja todellinen löytö omalta kannaltani.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti