David Downing: Potsdam Station

David Downingin romanttisen retrovakoilusarjan neljäs romaani vuodelta 2010. Kolmen vuoden hyppäys Stettin Stationista, on huhtikuu 1945, puna-armeija on Oderilla, päähenkilö John Russell on Moskovassa NKVD:n tyrmässä Lubjankassa, tyttöystävä Effi piilottelee nuorta juutalaistyttöä Berliinissä ja poika Paul valmistautuu Wehrmachtin joukoissa vastaanottamaan puna-armeijan viimeisen iskun. Asetelma on mainio, mutta tarina etenee hitaasti lukuunottamatta NKVD:n järjestämää Russellin laskuvarjohyppyä Berliinin eteläpuolelle. NKVD:n tavoitteena on anastaa Werner Heisenbergin atomipommisuunnitelmat Dahlemin Kaiser Wilhelm Institutista ennen kuin punatykistö moukaroi kaupungin sileäksi. Varsinkin Oderin taistelujen kuvaus on ohutta, vaikka rivimiehen näkökulma onkin saattanut olla vastaava. Berliinin viimeisiä päiviä on dokumentoitu massiivisesti fiktiona ja faktana, mutta melkoisen vakuuttavan kuvan Downing lopulta rakentaa. Nimi Potsdam Station ei viittaa Potsdamin kaupungin asemaan, vaan Berliinin keskustassa Potsdamer Platzilla sijainneeseen Potsdamer Bahnhofiin. Aiempia romaaneja vaivannut lievä jälkiviisaus esiintyy nytkin, Russellille mikään käänne ei näytä tulevan yllätyksenä. Futiskirjailija Downing viljelee jalkapallonimiä vähemmän kuin joissakin aiemmissa tarinoissa, mutta ainakin Dagmar Fahrian esiintyy Effin yhtenä aliaksena, selvä viittaus vuoden 1962 MM-kisojen saksalaismaalivahtiin Wolfgang Fahrianiin. Alan Furstin tai Philip Kerrin tasolle Downing ei vieläkään yllä, tämä ei ehkä ole aivan samalla tasolla kuin sarjan aiemmat osat. Nautinnollinen lukukokemus silti ja sarja jatkuu sodan päättymisestä huolimatta.