Tälläkin kertaa HIMA-kotipolttoiset päätyivät juoksulenkin palautustehtäviin. Ensimmäisenä hyvin kevyttä IPAa, vain 3.0%, ei muita speksejä tiedossa. Hieman pullon aukaisun jälkeen olut alkoi nousemaan omatoimisesti pullosta ylös. Hyvin sameaa tummahkoa olutta, paksultakin näytti, mutta varsinaista sedimenttiä ei massiivisesti, jonkin verran kyllä. Vaahtoa siis syntyi, mutta se katosi suhteellisen nopeasti. Tuoksussa voimakkaasti hedelmäisyyttä, mutta myös vähän mansikkatoffeeta. Ei täysin puhtaalta vaikuttanut. Ohutta ja vetistä on, maltaan maku ei tule esiin niin kuin keveimmissä briteissä se saadaan aikaan. Maussa ei diasetyyliä, mutta vähän mansikkaisuutta löytyy. Katkeruutta on ilahduttavasti, se on oikeastaan korostuneena, kun runko huojuu niin pahasti. Kevyt IPA on vaikea laji, mutta ei mahdoton niin kuin Malmgårdin H.O.D.A.sta voi havaita. Juotavuus on hyvä, ei tässä loppujen lopuksi erityisempiä sivumakuja ole. Välimallilta silti tuntuu ja HIMA-yhteisössä tietysti tekijätkin vaihtelee, tässähän voi olla jokin opinnäytetyö vielä kyseessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti