Massachusettsilainen Spencer on jo ennestään tuttu trappistinousukas, mutta en malttanut olla kokeilematta tuotantolaitoksen IPAa. Ei olisi 1990-luvulla tullut mieleen, että vastaan saattaa joskus tulla trappisti-IPA. Nyt se ei tietysti hätkäytä ollenkaan, onkohan tämä edes ensimmäinen lajissaankaan. Joka tapauksessa 7,2 %, 75 IBUa, lähes kirkas, joten munkit eivät sentään ole lähteneet oman kotiseutunsa NEIPAa tavoittelemaan. Tosin olut sameutuu, kun pullon pohjat kaataa lasiin. Tuoksussa kevyesti sitrusta. Hieman makeutta maussa, hedelmäinen. Suhteellisen raikas, pihkaakin on, aika vähän katkeroa. Ei oikein vakuuta, jää ikään kuin tyylisuuntien väliin. Vaikka eihän trappist mikään tyylisuunta olekaan. Tähän oli kuitenkin soveliasta päättää tämänkertainen visiitti ja suuntasin kohti juna-asemaa. Tampere, Tuulensuu, 23.7.2021.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti