keskiviikko 30. syyskuuta 2015

The Glenlivet Tasting @ Black Door

Olin jo ilmoittautunut tähän viskitastingiin, kun sitten Kanadan matkalla saapui tiedote samana iltana järjestettävästä Laphroaigin 200-vuotisillallisesta. Aikaeron ja hämmennyksen keskellä en pystynyt riittävään reaktioaikaan ja varsin houkutteleva Laphroaig-happening buukattiin vauhdilla täyteen. Harvinainen Viskin Ystävien Seuran päällekkäisyysmoka näkyi Black Doorissa, paikalla oli vain neljä osallistujaa, vaikka tarjonta oli erittäin mielenkiintoista. Glenlivetin viskien esittelijänä Henna Sanaksenaho. 

Erityisen intiimi tilaisuus ei ollut, kun neljä osallistujaa suomalaiseen tyyliin sijoittuivat käytössä olevan tilan äärimmäisiin nurkkiin. Henna ei tilanteesta hätkähtänyt, vaan veti shown tyylillä. Glenlivetin poikkeuksellinen historia tuli hyvin esiin ja sitten käytiin juomien kimppuun. 12-vuotias on tietysti klassinen benchmark, itsellenikin vanha suosikki jo muinaisilta viskiharrastusajoiltani 80-luvulta. Se pitää pintansa harvinaisen puhtaana hedelmäisenä herkkujuomana. Uusi tuttavuus oli ikämerkitsemätön Founders Reserve, nuorta tavaraa, tuunattu enemmän bourbonin vaniljan suuntaan. Tässä on selvästi kaupallista markkinan laajentamispyrkimystä havaittavissa Macallanin tapaan, ei huono, mutta selvästi maistingin heikoin tapaus.


15-vuotiastakin olen joskus kokeillut, tässä käytössä ranskalaista tammea, jopa konjakin tapaan. Intensiivinen ja täyteläisempi kuin 12v, mutta ehkä ei kovin monimuotoinen kuitenkaan. 18-vuotias saattaa olla uusi kokemus, tässä selvästi pippuria tuoksussa. Täyteläinen, alkoholin poltetta, vaikka ei tynnyrivahvuutta, 43%. Tästä tykkäsin enemmän kuin avauskolmikosta, mutta ehkä uutuus viehätti yllättävänkin brutaalilla otteella.

Kovempaa kamaa kuitenkin tuli jatkossa. Nadurra-sarjan Oloroso Sherry, 60,7%. Huimaa täyteläisyyttä suutuntumassa ilman vesilisää. Vedellä tasapainottuu, viski on kypsynyt noin 16 vuotta pelkässä sherryssä. Paradoksaalisesti sherry ei niin hallitseva kuin monissa puolen vuoden sherry-finish -viskeissä. Kuudentena Clashnoir Single Cask, 18v bourbonissa, 54,3%, Nordic Cask -sarjaa. Vain 250 pulloa Pohjoismaiden markkinoille, pullon hinta tasaraha 250 euroa. Raikkaus hallitsee, kuin 12/15-vuotiaat steroideilla doupattuna, hyvin tasapainoisesti. Tähän ei tarvitse vettä lisätä. 
Varsinaisena mustana hevosena Henna kaivoi esiin pienen näytepullon Nadurra-sarjan Peated Whisky Cask Finish -tuotteesta, 61,5%. Ilmeisesti vasta tänään julkistettu, myyntiin ensi vuonna. Siis savuinen Glenlivet! Tuoksu todella intensiivisen savuista, maku samoin, silti Glenlivetin ominainen päärynä työntää päätään savun yläpuolelle. Ei turvesavukuivausta, vaan savuisuus tulee puolen vuoden jälkikypsytyksestä Islay-tynnyrissä. Savuisuus ei siis Lagavulin/Ardbeg -intensiivistä eikä Laphroaigin merileviäkään tarvitse suupielistä raapia. Silti muhevaa, aika näppärä ja yllättävääkin. Upea päätös itselleni varsin ainutlaatuiselle tapahtumalle.

Ei kommentteja: