sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Vierailu RPS Brewingilla












Yö laivahotelli Wuoksessa sujui odotettuakin rauhallisemmin, en nähnyt muita vieraita, en edes aamiaisella. Sää Kuopiossa hieman perjantaina lämpimämpi ja aamiaisen lisäksi vahvistin itseäni päivän koitoksiin poropiiraalla Salacavala-nimisessä kahvilassa vanhan kauppahallin modernissa laajennusosassa. Ari Nyforsin vinkkaamana tietysti tännekin, josta jatkettiin Intro Socialin baarin puolelle Plevnan stoutille. Arin järjestämällä kuljetuksella edettiin noin kolmen kilometrin päähän Siikarantaan RPS Brewingin tuotantolaitoksille. Itse johtaja Huuhtanen esitteli meille fasiliteetteja juuri ennen ensimmäisen vierailijakierroksen alkamista. 

Tyypillinen pienteollisuusympäristö, mutta muuten RPS ei kovin tyypillinen ole suomalaisessa craft-skenessä. Investoinnit ovat olleet melkoisia kuten näkyy mittavasta kartiokäymistankkien rivistöstä. Viisi suurinta ovat aivan tuoreita hankintoja, pullotuslinjakaan ei ole pienintä mallia. Itse asiassa paikalla oli italialaisia akäymistankkiasentajia, joihin törmäsin jo aiemmin Kuopion yössä. Keittokoko on 2000 litraa ja kuivahumalointiinkin löytyy laitteistoa. Erikoisinta kompleksissa on takaosan laajennuksesssa toimiva kahvipaahtimo. RPS paahtaa siis omaa kahviakin, raakakahvia näkyy saapuneen perinteissä juuttisäkeissä. Panimokierrosta en päässyt näkemään täydessä komeudessaan, mutta jonkinlaista valoshowta asiaan näyttää liittyvän. Yläkerrassa oli vielä täysimittainen edustuskabinetti, jossa persoonallinen pölkkyistuiminen sauna. Etuosan hanahuone oli sekin tavallista mietitymmällä otteella suunniteltu. Panimomyymäläkin on samassa tilassa, mutta toistaiseksi vielä vain korkeintaan 5,5-prosenttisille tuotteille. Toisaalta RPS ei vielä vahvempia oluita teekään. Varsin vaikuttavaa kaikin puolin. Laajennusvaraa on tässäkin tilassa ja lisää neliöitä voidaan naapurien suunnasta liittää.





Sitten taproomin antimiin. Ensimmäisenä kokeilin nyt Paper Rye Candya eli red ale, 5,2%. Tätä olutta oli myynnissä myös kevyempänä 4,7 -prosenttisena, mutta se on poistumassa tuotannosta. Tuoretta, odotettua kuivempaa ja yllättävän katkeraa. Ehkä toistaiseksi paras maistamistani RPS-tuotteista. Rock Allday Everyday Lagerissa pehmeää maltaisuutta, tuoretta rapeutta, kevyesti katkeroakin. Aika hillitty, mutta silti mukavasti luonnetta. Fat Lizard -yhteistyönä syntyneessä The Lizard -NEIPAssa raikas mehukas tuoksu. Maku hieman vähemmän mehuinen, mutta paremmassa vedossa silti kuin ensi kokeilussa huhtikuussa. Scissors IPA vielä lopuksi, ei ehkä niin tuore kuin edellispäivänä SOPPissa, mutta hyvin toimi silti. 


Siirryimme kävellen takaisin keskustaan Ari Nyforsin kanssa. Aikaa oli ehtinyt kulua sen verran, että päätin jättää SOPPissa käynnin väliin tältä päivältä, olisi jäänyt vain vajaa tunti maisteluaikaa siellä. Bongasin pienen tuohivirsutaideteoksen ja ennen Pasilan junaan hyppäämistä vedin kaikessa rauhassa Kuopion jäähyväisoluen Intro Socialissa, RPS-tavaraa sekin.

Ei kommentteja: