tiistai 24. heinäkuuta 2018

James Ellroy: Perfidia

Kun James Ellroy sai Blood's a Roverilla Underworld USA -trilogiansa päätökseen, ennakoin aikamme maanisimman skribentin siirtyvän Watergaten kimppuun. Toisin kävi, Ellroy käänsi katseensa taas kauemmas ja aloittaa tällä 2014 ilmestyneellä teoksella uuden LA-kvartetin. Teoksen julkaisu meni itseltäni hieman ohi ja hankin oman kappaleeni vasta viime keväänä. 70-vuotias Ellroy aikoo siis julkaista vielä kolme Los Angeles -retroromaania. Mies itse on verrannut tavoitteitaan vaatimattomaan tyyliinsä Tolstoihin ja Balzaciin. Hurjintahan tässä on, että Ellroylla on varaa paukutella henkseleitä, jälki on ollut niin kovaa.

Fokuksessa on siis Los Angeles ja aiempaa LA Quartetia edeltävät toisen maailmansodan vuodet. Perfidia on taas massiivinen eepos, 700 sivua. Kirjan lopussa on henkilöluettelo ja sekin on yli neljä sivua pitkä. Tuttuun tyyliin Ellroy sijoittaa todellisia henkilöitä täysin fiktiivisten sekaan. Suuri osa hahmoista on tuttuja aiemmista teoksista. Barokkista kerrontaa, tapahtumat on tiivistetty joulukuuhun 1941. Tyyli on tuttua iskevän lakonista tykitystä ja se toimii edelleen hienosti. Japani siis iskee Pearl Harboriin ja se näkyy tietysti heti Los Angelesissa, jossa on paljon japanilaissiirtolaisia. Mutta vain yksi heistä on LAPD:n palveluksessa, kemisti Hideo Ashida on Perfidian päähenkilöitä mm. tulevan LAPD-johtajan William H. Parkerin kanssa.

Mutta ehkä Ellroyn pajatso on tyhjentymässä? Blood's a Rover tuntui jo työläältä ja samanlainen lukukokemus hallitsee Perfidiaa. Henkilöitä on ehkä liikaa ja tapahtumat etenevät laajassa rintamassa suhteellisen hitaasti. Pöyristyttävä korruptio ja väkivalta lisääntyy vähitellen, mutta muuten jännite ei kasva samassa suhteessa. Teos tuntuu ylikypsältä, henkilöiden lisäksi toistoa on myös teemoissa ja yleisessä atmosfäärissä. Japanilaisten jättimäisen pakkointernoinnin valmistelu hallitsee kaikkia tapahtumia. Se on periaatteessa iso juttu, mutta Ellroylle se on liian pieni välipala. Jopa whodunitin aineksia kasaantuu japanilaisperheen murhatutkimuksissa. Se on sääli, Ellroy on menettämässä otettaan. Romaani ei ole huono, mutta Ellroyn omassa tuotannossa vaatimattomasta päästä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Samoilla linjoilla, Blood's a Rover ei enää jaksanut kantaa samanlaiseen maaniseen tapaan kuin viisi-kuusi edellistä teosta. Perfidiassa mentiin ehkä vielä astetta kauemmas aiemmasta totaalisesta tykityksestä varsinkin sisällön osalta. Edellisten kirjojen 50-60-luvun USA (mafia, USA:n ja maailmanpolitiikan kuviot, kultakauden Hollywood, jne.) tarjosi ainakin omaan makuun vielä niin herkullisen temmellyskentän, että suppeammassa maailmassa tapahtuva kirja(sarja) ei ehkä voikaan päästä vastaaviin sfääreihin.

Perfidian jatko-osa näyttää ilmestyvän tänä syksynä.

Ellroy on muistaakseni sanonut, että Watergate ja/tai Nixon on hänen mielestään tylsiä aiheita ja ei aio niistä kirjoittaa. Kaikki tulevat kirjat tulevat sijoittumaan Los Angelesiin. En suosittele lukemaan Ellroyn haastatteluja, sanomisiensa perusteella vaikuttaa aikamoiselta kusipäältä. Sankareistaan ei ikinä pidä tietää liikaa.

Ari Juntunen kirjoitti...

Juuri näin. Mutta ehkä Los Angelesistä irtoaa vielä jatkossakin tarpeeksi mielenkiintoista luettavaa. Ellroyn cv on niin kova.