Ehdin tempaista juuri ennen koronasulkua Panemassa Stammin Monoplay Amarilloa, joka olikin erinomaista. Nyt tarjolla kaksi muuta variaatiota, joista ensimmäisenä Simcoe. Tykkään monista humalista, mutta jos pelkästään yksi humala pitäisi valita käsi Chandlerin Big Sleepillä, niin ehkä se Simcoe olisi. Monipuolisuutta on, katkeroakin syntyy sitruksen, trooppisen hedelmän ja mäntyisyyden ohella. Monoplay on vähän Videoclubia tummempi, kuvassa oikealla. 8,5 %, kirpeyttä on tässäkin Amarillo-version tapaan, mutta sitruksisuus hallitsee, paljon kuivempi kuin Videoclub. Alkoholi peittyy tässäkin ja katkeruutta ei oikeastaan löydy. Oikein hyvää, mutta ei kuitenkaan muistikuvissa pärjää Amarillolle. Ehkä edelleen lievästi kiihtynyt mielentila vaikutti nyt makukokemukseen.
Seuraavaksi tarkoitus oli kokeilla Monoplay Mosaicia, mutta alkoi sataa uudelleen. Aurinkovarjon alle yritimme mahtua seisomaan, mutta ei kovin optimaaliselta tuntunut. Kävin katsomassa olisiko sisältä vapautunut paikkoja. Eipä ollut, olisi pitänyt aktiivisemmin hyökätä sisään mm. tutun viskiaktivistipariskunnan poistuessa sisältä. Jonoa oli entistäkin enemmän tiskille. Päätin luovuttaa näissä oloissa väkinäisen yrittämisen ja ponnahdin World Trade Centerin (vai mikä talo tässä nyt kyseessä on) uumeniin, siellä keskellä olevassa Time Barissa ei ainakaan sade haittaisi. Nyfors oli juuri ehtinyt tilata seuraavat oluensa, joten hän jäi niitä viimeistelemään. Pien, 2.7.2020.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti