Time Bar oli kokonaan suljettu, ilmeisesti korona kuristi drinkkibaaria niin paljon, että ainakaan vielä ei ole pystytty avaamaan. Sade vain yltyi, ponnahdin Makkaratalon puolelle Kitty'siin, jossa hämmästyttävän pitkä jono. Omituista, juuri tänään en aikonut enää todellakaan jonottaa ollenkaan Pienen kokemuksen jälkeen, joten käännyin kannoillani. Minne sitten? Ajattelin yrittää Mannerheimintien toiselle puolen, ainakin Ruttolinnussa olisi laatujuotavaa. Sade näytti kuitenkin Stokkan kulmalla liian vetiseltä. Gallows Bird Tapiolassa en vielä ole koronan jälkeen käynyt ja siellä olisi tarjolla oman panimon cask-kamaa. Sinnehän pääsee metrolla kuivin jaloin, joten ei muuta kuin viestiä Nyforsille ja pudottauduin metroasemalle. Nyfors ei ehtinyt aivan samaan junaan, mutta odottelin miestä Tapiolan asemalla, pari minuuttia myöhemmin hän saapuikin. Idea ei enää tuntunut kovin hyvältä, metro Tapiolaan kesti huomattavan kauan, jotenkin asemavälit taitavat olla Espoossa pitempiä kuin itäpuolella. Illan ohjelmassa oli vielä toinenkin elokuva, joten aikataulu alkoi kiristyä. Olen kerran noussut metrosta Gallowsiin, mutta muistikuvat ei kovin tarkat enää. Suhteellisen pienillä harha-askelilla pääsimme kuitenkin perille. Jengiä paikalla hyvin, mutta jonoa onneksi. Ulkonakin pysytyi istumaan lippakatoksen alla, sadekin näytti kyllä tauonneen.
Gallowsin ensimmäiset talon oluet tehtiin Olarilla, mutta nyt omakin panimo on viritetty vauhtiin. En ole vielä niitä maistellut, joten ensimmäiseksi osui sitten todellakin cask ale, Kilta on IPA, 6,1 %, Centennial, Chinook, Simcoe. Kirpeä, mausteinen, pihkainen, katkerahko. Kohtuullinen cask-kuohkeus, mutta brittitasolle ei ylletä. Mehuinen olut lähes, eli hedelmäisyyttäkin on, mutta jokin tässä vähän tökkii. Vaikea eritellä tarkemmin, mutta kaikki ei tasapainossa. Lupaava aloitus kuitenkin ilman muuta. Espoo, Gallows Bird Tapiola, 3.7.2020.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti