Toinen Matias Kainulaisen Espoosta roudaamista Salama-oluista. Tupla-IPA, 8,0 %, nyt Oseania-painotteisesti Motueka, Vic Secret ja Enigma vastuunkantajina luottojenkkien Citran ja Mosaicin tukiessa humalakuormaa. Tölkityspäivä 27.1.2021, joten ei ikäloppu vielä, mutta tässä lajissa kaksi kuukauttakin yleensä tuntuu. Panimon Dozer-sarjasta olen aiemmin juonut hanasta Bluedozeria. Samanlainen vaahto kuin eilisessä oluessa, paljon vähemmän sameutta, ei kuitenkaan kirkas. Vaaleamman keltainen väri. Tuoksua on onneksi varsin runsaasti jäljellä, sitrusta ja herukkaa nytkin varsin kuivasti, ei trooppisia sävyjä. Maku on pehmeän mallashedelmäinen, maltaisuus nyt siis selkeämmin esillä, se voi johtua jo parin kuukauden iästä. Mutta se ei välttämättä huonoa tarkoita, hyvin kuiva runko jatkuu pitkään ja muuntuu lieväksi katkeruudeksi. Ei tunkkaisuutta, vihannesta tai pahvia, mutta aavistus liitua tai kalkkia sivuun on tarttunut. Selviä yhtymäkohtia kuitenkin eiliseen olueen nähtävissä, talon tyyliä tai talon makua, se on aina hyvä merkki, kun se on miellyttävä maku. Ei kokonaisuutena kohoa eilisen tasolle, mutta vertailukelpoisiahan oluet eivät ole ikäeron takia. Hyvä juotavuus nytkin, alkoholi on saatu kätkettyä. Ostopaikka Espoo, Salama.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti