Kävely Wienin ydinkeskustan toiselle puolelle pitkin Kärnterstrassea ja Stephansdomin ohi Bermudadreieckiin. Hillittömiä ihmismassoja ja hevosenpaskan hajua tavallisena kesätiistaina. Rauhallinen hotellini on Wiedenissä, joten en kunnolla tajunnut turistisesongin olevan jo täydessä käynnissä. Wienin Krah Krah -baarilla on vähän samanlainen status minulle kuin Oulun Leskisellä, Tennispalatsin edesmenneellä Vastarannan Kiiskillä, Tallinnan Hell Huntilla, Tukholman Oliver Twistillä, Amsterdamin In de Wildemanilla ja Antwerpenin Kulminatorilla. Miksei myös Prahan U Zlateho tygralla tai San Franciscon Toronadolla. 90-luvun ikimuistoisia baarikokemuksia, kun kaikki oli vielä niin uutta. Kun Krah Krah edelleen sinnittelee hengissä, niin pakkohan siellä oli pistäytyä. Mutta nyt taisi olla viimeinen vierailu. Baaritiski on suunnilleen ennallaan, mutta pöydissä on valkoiset liinat. Selvästi nyt yritetään pärjätä ruokapuolella. 2017 täällä vielä poltettiin. Kymmenkunta hanaa on. Ottakringerin punainen zwickl tuli 30 cl koossa. Tummaa ja sameaa. Pehmeää, maltaista, melko täyteläistä, mutta liian makeaa. Täytyy sanoa, että en tykkää tästä zwickl rot -trendistä. Onneksi muistot jäävät vielä tästäkin paikasta. Wien, Krah Krah, 24.6.2025.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti