Tammitasting, 2026

Otimme uusinnan viime marraskuun maistelusessiosta samalla porukalla, eli Roineenpuiston laidalla taas Juha, Teemu ja Ville. Aloituksena Etko Nelson Sauvin West Coast IPA, 5,5 %. Kirkas ja kultainen. kissanpissaa ja herukkaa. Ihan ok. Sitten Keski-Uusimaalta Keski-Baijeriin, Ingolstadtista Herrnbräu Zwickl, 5,0 % Ei kovin samea. Makeahko, maltainen. Ei katkeroa. Mörkö kuulostaa hassulta paikalta, mutta se on siis Pimeäsaari, iso saari Itämeressä Södertäljen eteläpuolella, siellä majailee Lövnäs Bryggeri, jonka New Mörkö NEIPA saatiin Teemun tuomana mukaan. 6,5 %. Omituinen tuoksu, omenainen, ylikypsää päärynää. Ei kummoinen maku, ei ole onnistunut. Taattua laatua edusti sitten Thornbridge Theakston Masham Ale From The Union, viimeisin tuotos Burton Union -systeemistä, 6,5 %. pullokäyvää kamaa. Hillitty tuoksu. Miellyttävää hedelmäistä ja maltaista olutta perinteiseen tapaan. Maistelun runkona jälleen Villen virolaiset BA-oluet. Niistä ensimmäisenä Põhjala Triple Barrel BA Barley Wine, 13,0 %, aika tummaa. Tynnyrien (sherry, bourbon, rye whiskey) tuomat aromit tuoksuvat monimuotoisesti. Pehmeää sherryisyyttä maussa. ei läheskään niin makeaa kuin aiemmin päivällä juotu Sibeerian barleywine.

Pienenä kuriositeettina Kiinasta Tsingtao Strong, 8,9 %. Viinalager siis. Maltainen tuoksu, puhdas maku. Alkoholi yllättäen peittyy täysin ja muutenkaan ei töki pahemmin millään alueella. Jos haluaa päihtyä nopeasti, niin paljon huonompiakin tuotteita on saatavilla. Sitten hyppäys Kanadaan, Badlands Ãrpus From Riga With Hops. Latvian huippupanimo käynyt siis paikalla ja tölkkiin on saatu oikein Sean Conneryn kuva, rakkaushumalina Riwaka ja Nelson Sauvin. 6,5 %. Sameaa, vaaleaa. Herukkaa. Pehmeää ja varsin raikasta, session parhaita ilman muuta. Factory Casual Eyes olikin minulle jo ennestään tuttu. Oikein hyvää taas. Põhjala Black Jam BA Imperial Porter, 11,9 %, sherry- ja bourbontynnyrit. Pehmeää, kuivahko. Ihan ok, vaikka seassa mustaherukkaa, siitä nimen jam. Toisena mörköläisenä Lövnäs Fruity Mango IPA, 6,5 %. Talon tuoksuna taas ylikypsää päärynää. Ehkä vähän parempi kuin aiempi, mutta ei paljoa. Klassikkotapauksena La Trappe Quadrupel, joka minulle myös tuttu ennestään. Upea tuoksu, pehmeää hedelmäisyyttä.

Malmöstä uuden panimotuttavuuden Hyllie Parachutes NEIPA, 6,5 %. Ilmeisen kokeellista CIP 014 -humalaa. Melko sameaa, hillitty tuoksu. Ei paljon makua, keskiketterää. Selvästi liian vähän humalaa. Põhjala Vanilla Pillow Double Vanilla Strong Ale. 12.9 %. Tätä join hieman erilaisena versiona viitisen vuotta sitten, mutta nyt taatusti erilaisessa kuosissa. Kahta eri vaniljaa. Pehmeää ja makeaa. Ei liian makeaa. Tykkäsin kohtuudella. Nyköping Bryggerin The Artist NEIPAssa 6,6 %, Citra ja Mosaic. Hyvin vaaleaa ja sameaa. Aika hillitty ruotsalaistapaus taas. Puhdas kyllä, ihan hyvää keskitasoa. Anderson's Applehoff Mezcal BA Imperial Sour Ale. Kanelipullan tuoksua. Pehmeää, omaperäinen. Omenainen. Alan jopa pikkuhiljaa lämmetä näille pastry soureille, näissä voi olla jotain ideaa. Makeus ei ole samanlaista ällöä kuin pastry stouteissa. Perinteisempää vetoa sitten Mathildedal Ruukki West Coast DIPA, 8.0 % Kirkasta ja kultaista. Sitrustuoksu, pihkaa maussa, ok-kamaa. Põhjala Dark Times Sherry & Rye Whiskey BA Imperial Stout, 12,0 %. Musta, pehmeää, kahvia, hedelmää. Mukavaa kyllä. Kävin keväällä Bulgariassa Burgasin lähellä Metalheadin panimolla. Huikea paikka ja innostuin kovasti, kun huomasin Ruoholahdessa panimon oluen. Sekosin jopa niin, että luulin sitä tupla-IPAksi. Hämmästyttävä moka, kyseessä on imperial pastry sour Metalhead Figgin' in the 'Riggin', 8,0 %. Viikunaa ja chipotlea. Vaniljatuoksua, maussa laktoosia ja chilin poltetta. Mielenkiintoinen, ikään kuin Ahvenanmaan pannukakkua. Ei täysin huono. Istunto päättyikin sitten tähän, olipa oikein viihdyttävä ja monipuolinen sessio.