Jazz ei ole mukavuusaluemusiikkiani, mutta päätin vääntäytyä Orioniin katsomaan kovaa suitsutusta kerännyttä dokumenttia Rhode Islandin Newportin festivaalista 1958. Värifilmi, mutta Orionin kopio ei erityisen hyvässä kunnossa. Varsin suoraviivainen konserttifilmi, ei mitään kertojajuontoa, yleisöä sentään näytetään kohtuullisen paljon. Lähikuvilla toteutettu elokuva, konsertin suuruusluokasta ei oikein saa käsitystä. Välissä purjehduskuvia America's Cupista ja jonkinlainen dixieland-kombo ajelee vanhalla avoautolla maaseudulla. Suuri osa musiikista hieman tylsän oloista, vaikka asialla Thelonious Monkin ja Gerry Mulliganin kaltaisia staroja. Chuck Berryn Sweet Little Sixteen tuntui yllättävänä rock-vetona aavikkovaelluksen keskelle osuneelta keitaalta. Louis Armstrongin huulenheitto vaikutti erityisen rasittavalta, en ole koskaan ymmärtänyt Armstrongin arvostusta. Elokuva huipentui kuitenkin yllättävän rouheasti Mahalia Jacksonin pariin gospel-tempaisuun. Todella intensiivinen daami, suoritus ilman muuta koko leffan kohokohta. Elokuvan toinen ohjaaja lienee Aram Avakian, en huomannut alku- tai lopputeksteissä ohjauskrediittejä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti