Palautin pari kirjaa Vallilan kirjastoon ja hetken mielijohteesta pistäydyin viereisessä Backas Barissa. Olen joskus juoksulenkeillä pohdiskellut minkälainen baari mahtaa olla kyseessä. Aluksi kainuulaisena ihmettelin baarin nimeä, kunnes oivalsin sen viittaavan Mäkelänkadun ruotsinkieliseen nimeen. Yllättävän iso väljä korkea tila, baaritiski perällä hieman erillisessä osassa. Todella karu pelkistetty tunnelma, ei käsittääkseni mitään hipsteri-ironista karuutta, vaan halvalla kasattu kalustus kustannusminimointi mielessä. Ei mitään likaisuutta, paikat vaikutti siisteiltä. Väsähtänyttä henkilökuntaa, vain Karjalaa hanassa, pulloissa joitakin tavallisia massatuontioluita. 40 senttilitran Karjala-tuopin hinta 3,80€ hieman hätkäytti craft-kuplabaareja kiertelevää kulkumiestä. Asiakkaat siistinnäköisiä, naisiakin paikalla, yllättävän moni näytti juovan vehnäolutta, sitä olisi ollut pullossa tarjolla. Karjalassa ei mitään hanahygieniaongelmia havaittavissa, riski tuli mieleen, kun niin moni näytti juovan pullo-oluita.
Virkistävä piipahdus toiseen maailmaan, mutta siirryin sitten tihkusateessa mukavuusalueelle Vaasankadun Haukeen. Bradfordin läheltä pale alea, 5,2%, Australian ja Uuden-Seelannin humalia. Ei ehkä raikkaimmassa kunnossaan, hieman mausteinen hedelmäinen olut. Pehmeää keksisyyttä tulee mukaan, pihkaisuutta myös, mutta ei katkeruutta. South Pacific -fiilis ei lähelläkään esim. Stadin Panimon parhaiden tuotteiden tasoa. Hilpeä Hauki, 4.12.2018.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti