Jeff Beck @ Kirjurinluoto

Helteisenä sunnuntaina Kirjurinluodolla varsin väljää, onneksi saavuin paikalle vasta, kun Pekka Pohjolaa koveroiva suomalainen dream team oli jo tavoittanut kliimaksinsa. Beck tarjoili hienostunutta instrumentaalikitarointia, bluespohjalta, varsin raskasta aluksi ja meloditonta. Mies näytti edelleen 66-vuotiaana Spinal Tapin Nigel Tufnelilta. Välillä saatiin hitaan tunnelmallisia paloja, basisti Rhonda Smithin kautta funkimpia rytmejä, hieman Sly Stone -osastoakin. Homma levisi kuitenkin puuduttavaan fuusiojazziin. Kitarainstrumentaalit eivät kanna kovin kauaa ilman vokalistia. Ei Yardbirdsiä, ei Hi-Ho Silver Liningia. Kohtuullinen Les Paul -kunnianosoitus encorena, mutta siihen se jäi. Beatles ja Wizard of Oz eivät ole harmittavasti suosikkejani. Paljoa en odottanut, eikä Beck yllättänyt. Tätä varmaan kaikki osapuolet halusivat, mutta jonkinlaisen solistin, vaikkapa suomalaisen, värvääminen olisi tasapainottanut konserttia.