Matti Kassila: Haluan rakastaa Peter

1972 valmistunut Aila Meriluodon romaanin elokuvatulkinta. Tapahtuu pääosin Ruotsissa, varsinkin harvoin nähdyssä Linköpingissä, jonka miljöön hyvin säilynyt värikuvaus tavoittaa ilmeikkäästi. Mitään muuta positiivista onkin leffasta vaikea löytää. Tea Ista on näyttävä, mutta ei mikään Catherine Deneuve, jollaisena Kassila selvästi yrittää häntä esittää. Istan sisäinen monologi on pahasti töksähtelevää, mutta selvästi parempaa kuin muu näyttelijätyö. Erityisen kömpelö on Istan leskirouvaa vokotteleva lääkäriperheenisäniljake Paul Osipow, jonka pukujen huono istuvuus hakee varmaan vertaistaan koko maailmankin elokuvahistoriassa. Eroottisuus on ainakin nykynäkökulmasta todella poikkeuksellisen haaleaa ja syyllistäkään ei tarvitse erityisemmin pohtia, se on taatusti jo pelkän imelän julkisuuskuvansa perusteella käsikirjoittaja Panu Rajala. Kassila yrittää parhaansa, mutta materiaali ei anna armoa, toistuvat juna- ja asemakohtaukset ovat varmaan ohjaajan uran tylsimpiä ja hengettömimpiä.