Quentin Tarantino: Pulp Fiction

Pitkästä aikaa tsekkasin Tarantinon kakkosleffan. Aikaa ensiesityksestä alkaa olla jo lähes 20 vuotta. Nokkela dialogi ihastuttaa edelleen usean katselukerran jälkeen. Rikottu aikarakenne taas nyt nähtynä vaikuttaa keinotekoiselta kikkailulta, siinä ei ole enää mitään fiksua. Uma Thurmanin ollessa esillä kaikki kiinnostaa, varsinkin tanssikohtaus tuntuu vain paranevan aikaa myöten. Paljon muutakin on hyvää, on hienoa että Bruce Willisin nyrkkeilykohtauksia ei näytetä ollenkaan. Kovien huumeiden käytön näennäinen arkipäiväisyys tuntuu edelleen sensaatiomaiselta suomalaisesta näkökulmasta. Väkivaltakin hätkäyttää, vaikka Tarantinon tyyliä on tietysti kuluneina vuosina  kopioitu lähes loputtomasti. Viihdyttävä elokuva edelleen, mutta mielestäni tästä ei syntynyt kuitenkaan kestävää klassikkoa. Äärimmäisen vaikutusvaltainen elokuva joka tapauksessa modernin elokuvan kannalta.