Viime vuonna Espoon ihmebaarissa vedettiin oktoberfest frankenilaisella teemalla, tänä vuonna vapaampi setti, tuotteita oli eri puolelta Saksaa, mm. Berliinin pienpanimoilta. Metroahan tässä on odoteltu, jo puolitoista vuotta sitten kuvittelin pääseväni tähän huippubaariin ilman kumipyöriä, mutta tilanne on edelleen avoin. Nytkin saavuin kahdella bussilla Vallilasta Kuusisaaren ja Lehtisaaren kautta. Tuskinpa seuraavakaan reissu onnistuu raideliikenteellä, ja nyt siis puhutaan käytännössä Gallows Birdin Real Ale Festivalista tammikuussa 2018.
Kiskaisin homman liikkeelle berliiniläisen Schoppen Berliner Schnauzella, koirankuonolaisessa 5,8%, yllättäen hieman hapan, maltainen, todella leipäinen. Katkeroa on, mutta happamuus ei sovi kokonaisuuteen. Voisi epäillä pilaantuneeksikin, vaikka ehkä leipäinen dunkel saattaa olla näin hapankin. Joka tapauksessa erittäin epämiellyttävä olut, josta en olisi halunnut maksaa yhtään mitään. Seuraavaksi maisteluun Baijerin Landau an der Isarista ponnistavan Krieger-panimon Onkel Pepps Märzen, 5,6%, samea, täyteläinen, makea, ei katkeroa, mutta ei myöskään liikaa hiilihappoa. Oikein mukava.
Eteläbaijerilaisen Engelbräu Rettenbergin Viehscheidbier 5,2%, hyvin puhdas helles, maltainen keskitäyteläinen olut, hyvin miellyttävä. Berliiniläisen Bierfabrikin The Swanson Rauchbockissa 6,6%. Hyvin savuinen, lähes Schlenkerla-tasoa. Pehmeää mallasta, ei mitään turhia hörhöilyjä pienpanimolta, tyylikästä kamaa.
Loput saksalaiset hanaoluet, Freigeistin kölsch Eau de Colonna ja Headlessin IPA Indian Clipper vedettiin pois tarjoilusta ennen kuin ehdin niitä tsekata. Kollegan kiskaisema Indian Clipper kuulosti lupaavalta, mutta se siis jäi nyt kuulopuheen tasolle. San Diegosta Ballast Pointin Meat Loaf -olut (?) Dead Ringer Oktoberfest kohtuullisen hyvä deadringer oikeaksi oktoberfest-olueksi, 6,0%, hyvin tummanpunainen. Mallasta, makeaa karamellia ja hyvä taaksevienti katkeruudessa, tasapaino syntyy. Olarin doppelbock Esponator ei mikään kausiolut, mutta joutui nyt muiden sekaan. 6,7%, maltaisuutta, yllättäen hieman ohuelta tuntuu, puhdas kuitenkin, ei huono. Bileet loppui hieman töksähtäen, olin varautunut juomaan enemmänkin, mutta uutuuksia ei nyt enempää löytynyt. Kiskaisin tien päälle Spatenin hellesiä ja Ayingerin märzeniä, joiden voimalla suuntasin takaisin Helsinkiin. Espoo, Gallows Bird, 29.9.2017.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti