Tärkeä MM-karsintaottelu Islannille Tampereella, paikalla 3000 fania presidenttiä myöten. Toki Niinistö ja Litmanen paikalla myös. Pohjanpalo, Moisander, Arkivuo, Pukki poissa. Laitapakkina romuluinen Toivio ja kärjessä koripallosuvun Markkanen, Serie A:ssa hyvin debytoinut Sauli Väisänen mystisesti penkillä. Ottelun alussa hiljainen hetki Pertti Alajan muistolle. Hapuileva alku, Islanti prässäsi korkealta ja luotti taas erikoistilanteisiin, varsinkin sivurajaheittoihin. Hetemaj järkkäsi vapaapotkun 8. minuutilla ja Ring kiskoi upeasti 25 metristä riman kautta pömpeliin. Islanti ehkä hätkähti, mutta ei hätääntynyt. Hradecky teki hirveän avausmokan, mutta islantilaiset eivät pystyneet rankaisemaan. Puolen tunnin kohdalla Ojala loukkaantui ja Väisänen pääsi sittenkin peliin mukaan.
Islanti hallitsi suvereenisti toista jaksoa, varsinkin alussa. Todella hyviä tilanteita ei syntynyt fyysisen väännön hallitessa tapahtumia. Suomen avaukset todella vaikeita, jatkuvasti harhasyöttöjä. Hetemaj oli elementissään, pystyi pitämään Suomen pelissä ja sai luotua muutaman tilanteenkin. Arajuuren pari puskua pelastettiin viivalta, Markkanen hukkasi useita tilanteita, räikeimmin soololäpiajon, josta todellakin olisi pitänyt saada sisään. Islantilaiset hermoilivat, Gislason otti nopeaan tahtiin kaksi varoitusta ja lensi ulos 75. minuutin kohdalla. Sigurdssonin kova veto meni hieman ohi, Islanti yritti todellakin lujaa. Perinteisesti Suomi romahtaa lopussa, nytkin oli taas mennä laatikossa pallo omiin. Kuitenkin Suomi nyt kesti, eihän tämä mitään laatufutista ollut, mutta yritystä sentään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti