Britannian sekavan tilanteen takia on vaarana, että Espoon klassinen real ale -festivaali jää tänä vuonna viimeiseksi, jos brittioluen hinta EUssa nousee yli kipukynnyksen. Tämänkertaiselle festivaalille oli hankittu oluita Lontoon itäpuolelta, sattumoisin samoilta seuduilta, joissa itsekin pyörähdin joulukuussa. Paikalle kerääntyi alan hörhöjä useampaan pöytään, alan ammattilaisiakin liikkeellä poikkeuksellisen paljon. Ilmassa oli selvästi yhden aikakauden lopun tunnelmaa, etenemme nyt kohti tuntematonta tulevaisuutta.
Normaalilla systeemillä kuitenkin otin taas tarjonnan vastaan. Kaksi puolikaspinttiä pöytään ja maistelemaan. Aluksi One Mile Endin Event Horizon Winter IPA, 6%, kuivaa hedelmää, ohut, pehmeä, katkera. Kirpeä, en innostunut. Hammerton N7 IPA, 5,2%. Selvästi diasetyylinen tuoksu ja maku. Pehmeää, hedelmää. Täyteläinen, hyvin katkeroa. Diasetyyli yllättävä pettymys, mutta muuten tämä toimii kohtuudella.
Toinen One Mile Endin olut ilmeisesti koko tapahtuman ainoa NEIPA. Juicy 4pm, 4,9%. Citra, Mosaic, El Dorado. Hienoisesti maakellaria mukana, ei kovin mehuisa. Katkeroa on, mutta raikkaus ei parhaiden tasolla. Tap Eastin APAssa pihkaa, lievästi tunkkaisuutta mukana, kohtuullinen kokonaisuus kuitenkin.
Aloin jo hieman masentumaan, eikö enää kunnon oluita löydy edes riilisektorilta. Seuraava olut kuitenkin palautti uskon. Redemption Rock the Kazbek, vain 4,0%. Pehmeän hedelmäistä, sitrusta, pehmeää, erittäin hyvä katkeruus. Hyvin puhdas, karviaismarjaakin herkullisessa kokonaisuudessa. Selvästi session kovin tapaus. One Mile Endiltä jo kolmas olut maistoon. Snakecharmer IPAssa 5,7%. Pihkainen, tukkoisempi, pehmeä silti.
Spartan River Styx -porterissa vain 3,7%. Tosi kahvinen, ohut runko tuntuu, mutta makua hyvin, suklaatakin. Voisi silti olla pehmeämpi. Redemptionin Legacy Oakissa vahvaa bitterimäisyyttä, keksiä ja pähkinää. Vähän mausteisuutta ja katkeraa, hyvää on. Spartanin Phalanx Dark Mildissa paahdetta, ehkä liian kylmää. Kuivaa, kahvia, katkeroakin on. Tässä pitäisi olla mustaherukkaakin, mutta se jäi sivuun maussa. Hieman puumaista tunkkaisuutta. Session päätteeksi Signature Brew'n Anthology, peräti 10%. Vahvaa täyteläisyyttä, kahvia, kuohkeutta. Ei liian makea, hieman jopa katkeruutta, tuntuu hyvältä. Ei alkoholia, ei muutakaan epämiellyttävää. Tässä vaiheessa poistuin, paljon vielä jäi kokeilematta, mitä ilmeisimmin pyrittävä palaamaan paikalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti