Laitila lähetti joukon näytteitä, joissa mukana useita alkoholittomia juomia. Monet kutsuvat näitä alkoholittomiksi oluiksi, mutta itse en ole oikein niellyt termiä. Alkoholi on olennainen osa olutta. Miksei sitten reilusti alkoholitonta vodkaa tai viskiä? Alkoholi on tärkeä tekijä oluen maussa. Lisäksi alkoholittomista juomista puuttuu päihdyttävä vaikutus, jonka ansioita usein väheksytään. Alkoholin haitoista on hyvä muistuttaa, mutta ei kannattaisi unohtaa niitä mittaamattomia onnen hetkiä, joita alkoholi on ihmiskunnalle tuottanut.
Ensimmäisenä maisteltavaksi Citra Humalavesi, joka ei väitä olevansa olut. Se on aidolla humalalla maustettu hiilihapotettu vesi. Todellakin veden näköistä poreilevaa kirkasta juomaa. Ei siis varsinaisesti vaahtoa synny. Tuoksussa on lievästi sitrusta, myös juuresmaisuutta. Maussa on hiilihappoa, kuivaa mietoa yrttisyyttä. Ei hedelmäisyyttä, maku on muutenkin kovin vieno, varsinkin nielaisun jälkeen. Ei tätä epämiellyttäväksi voi moittia, mutta ei kovin muistettava makuelämys.
Alkoholiton Kukko Pils näyttää oluelta, hyvin heleän kaunis kultainen väri, kohtuudella vaahtoakin. Tuoksussa viljaista maltaisuutta, ruohoakin. Uskottava pilsin tuoksu, joskin myös jotain makeampaa. Pehmeähkö maku, edellisen hiilidioksidijuoman jälkeen aluksi oikein miellyttävää. Maltaisuutta maussa on kyllä, mutta ei niin paljon kuin aromi antaa odottaa. Ohuessa rungossa on jokin sivumaku, ei kovin voimakas, mutta jotain maakellarimaisuutta siinä on. Raikkaus ei korostu, monista teollisuuslagereista tuttua pahvisuuttakin löytyy. Tämä on aika lailla samantyyppinen kuin muistikuvat monista alkoholittomista "oluista". 0,3 % muuten. Näytteissä mukana myös pulloversio samasta tuotteesta.
Myös Kukko IPAsta alkoholiton variaatio. Edellistä tummempi, keskiruskea ja hyvin vaahtoa. Tuoksu on karamellisen makea, parfyyminen kevyesti, tuoksu kokonaisuutenakaan ei kovin voimakas. Maku on kevyesti maltainen, olutmaisuutta on, mutta ei IPAan yhdistyvää raikasta hedelmäisyyttä. Tässä on kolmesta juomasta eniten jälkimakua, mutta se on tunkkaisen karkea, ei katkeruutta. Muutenkin tämä on kolmikon voimakasmakuisin, mutta ohut silti. Tämäkin 0,3 %. Laitila kertoo poistaneensa alkoholin näistä uudella tavalla, mutta avaa prosessia vain negaation kautta. Tislausta ei käytetä, ei myöskään keskeytettyä käymistä tai vierteen lisäämistä. En siis innostunut, kraanavesi on tässä juomasegmentissä ylivoimainen kilpailija.
2 kommenttia:
Terve Arde.
Sinulla on asennevamma. Tunnut pitävän alkoholittomille oluille samat kriteerit kuin alkoholillisille.
Tyhmenpikin lukija/testaaja ymmärtää, että kyseessä on korvike aidolle asialle, eikä rinnakkainen kilpailija.
Kyllä nämä alkoholittomat tarjoavat maussa sentään vaihtoehdon kraanavedelle, meille jotka eivät jostain
syystä voi alkoholia nauttia.
Helsingin Sanomissa oli tänään testi alkoholittomista oluista. Jutussa oli maininta, että tähtien määrää ei pidä verrata oikeisiin oluisiin, koska alkoholi vaikuttaa oleellisesti makuun. Eli suunnilleen sama ajatus kuin sinulla.
Aion kyllä jatkaa omaa asennevammaani niin kauan kuin näitä juomia kutsutaan oluiksi. Silloin ne asettavat itsensä samalle viivalle oluiden kanssa. Sama tilanne on esim. gluteenittomien oluiden kohdalla.
En toki ole estämässä tai kieltämässä näiden juomien valmistusta tai juontia. Jos ne maistuu, niin hieno homma.
Lähetä kommentti