Teemu Lahtinen jakoi AF-oluita minulle ja Koskisen Jounille jollain perusteella, oletettavasti oletettujen tyylimieltymysten kannalta. Jostain syystä minulle päätyi tämä passion fruit berliner weisse, vaikka en mielestäni ole profiloitunut suurena hedelmäsourien ystävänä. 5,3 %, samea keltainen olut. Tuoksussa voimakasta hedelmäisyyttä, jopa sitrusta, vaikka passion tässä pitäisi olla pääroolissa. Mitään "olutmaista" tuoksussa ei ole, voisi luulla mehuksi. Mutta eipä ole maussakaan, todella intensiivinen hedelmäisyys, nyt passion maistuu todella selvästi. Happamuutta äärimmäisen vähän, sitä ei huomaisi, jos ei varta vasten lähtisi hakemaan. Hedelmän reunalta sitä hieman löytyy. Todella suoraviivainen ja yksioikoinen juoma, joka ei oluen ystävää oikein ilahduta. Berliner weisse ei ole perinteisen "oluen" kaltainen tyyli, mutta ei sentään tällainen. Tämä kaipaisi todella runsasta happamuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti