Tästä vuoden 1969 New York -draamasta on parhaiten jäänyt mieleen Nilssonin laulama Everybody's Talkin' -tunnusmelodia ja Dustin Hoffmanin suoritus Ratso-haukkumanimisenä pienimuotoisena con manina. Ne ovat uudella katselullakin teoksen vahvimpia osia. Sitä en muistanut, että elokuva alkaa suhteellisen pitkällä jaksolla Länsi-Teksasin Big Springissä, josta Jon Voightin maalaispoika päättää lähteä myymään seksiä New Yorkin naisille. Texasin katkuvassa vilahtaa Lone Star -olutjakeluauto. Bussimatkaakin kuvataan pitkähkösti road movie -hengessä. Komediallinen startti vaihtuu rahapulan myötä varsin synkäksi ja masentavaksikin kuvaukseksi. Voight mielenkiintoisesti käyttää transistoriradiotaan vähän samaan tapaan kuin nykyihmiset kännykkää. Ajankohdalle tyypillinen psykedeelinen harhailu sekoittaa pakan lopullisesti. En innostunut nytkään, mutta kyllä tämän aikakauden kuvauksia silti on mielenkiintoista nähdä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti