Tommy Lee Jones: The Three Burials of Melquiades Estrada

Uudehko (2005) texmex-leffa Länsi-Teksasin Permian Basinin karuista maisemista, tarkkaan ottaen Van Hornin peräkylästä. Veteraaninäyttelijä Jones hoitelee ohjauksen ohella pääroolinkin. Alkupuolella reippaasti rikottu aikarakenne, joka lähinnä ärsyttää aluksi, mutta ehkä tuo hieman lisää jännitettä suoraviivaiseen tosipohjaiseen tarinaan. Käsikirjoittaja Arriagan vaikutusta selvästi, vanhan liiton Jones tuskin olisi itse tälle tielle lähtenyt. Kuvaaja Mengesin jälki todella vakuuttavaa. Tendenssimäisyyttä havaittavissa, meksikolaiset ovat jaloja ja hyväntahtoisia, teksasilaiset tunaroivia runkkareita tai velttoja huoria. Aivan näin mustavalkoinen asetelma ei ole, mutta kovin syvääluotaavaa analyysiä maailman jyrkimmästä elintasokuilusta ei tavoiteta. Jones on itse kotoisin samalta Midland-Odessa -seudulta, joten paikallistuntemusta ei sovi epäillä. Naispääosan näyttävä etelädakotalainen January Jones ei ole Tommy Leelle sukua. Laiskaa poliisia esittää (surkeasti) 80-luvun rokahtavan kantrin tähti Dwight Yoakam, jota on pulleana viisikymppisenä vaikea tunnistaa. Vielä huonommassa hapessa on tietysti äskettäin kuollut Band-legenda Levon Helm eutanasiaa haikailevana sokeana erakkoseniorina. Elokuvan jälkipuolisko muuttuu klassisen vaelluswesternin kaltaiseksi Big Bendin kansallispuistossa. Loppuratkaisu on eurooppalaisen taideleffan mukainen ellipsi, klassisessa Hollywoodissa tai Sam Peckinpahin maailmassa olisi toimittu toisin. Kohtuullisen tyydyttävä elokuva kuitenkin.