maanantai 30. joulukuuta 2019

Punavuoren kellarijämiä

Stadin Panimon Timo Konttinen on karistelemassa Suomen pölyjä jaloistaan ja muuttamassa Asturiasin siiderialueelle. Kesken kiivaimman muuttopakkauksen osuimme Ilkka Sysilän kanssa juomaan joitakin mittavan kellarivaraston jämiä. Rivakka sessio käyntiin 14-prosenttisella Alvinne Cuvée de Mortagnella, noin vuodelta 2007. Ei Morpheus-hiivan fankisuutta tai happamuutta, tässä on tammi tehnyt tehtävänsä, pehmeän hedelmäinen, verisen täyteläinen, hämmentävän hyvää. Saman oluen PX-versiota tempaisin muutama vuosi sitten One Pintin epämääräisessä seurueessa. 



Tätä ei jääty sen kummemmin ihmettelemään, vaan vedettiin kitusiin Dupont La Bière de Beloeil, 8,5 %, noin 10- vuotias, vähän lättänä, hiilihapot karanneet, toffeeta, hedelmää, rusinaa. Sysilä löysi tästä kaakaotakin, miksipä ei. Sysilä kontribuoi tässä vaiheessa muuttoaktiviteetteja, joiden lomassa tarjolla tanskalainen Kongens Bryghus Langfartsøl, joka näyttää olevan Carlsbergin craft-osaston Jacobsenin jossain vaiheessa ulostyöntämää tavaraa, 6,4 %. Nyt oli olut mennyt täysin flätiksi, ohutta rusinaisuutta, ei juuri muuta havaittavissa ennen viemäröintiä. 




Tasokkaampaa tavaraa De Ranken Kriekin myötä, lot-numero 5, vuodelta 2008. Happamuus hyvin esillä, kuivaa, mustaherukkaa, ei enää kirsikkaista. Raikasta hedelmäisyyttä, hienossa kunnossa edelleen, tai ehkä vasta nyt. Lopuksi vielä Nigeriassa valmistettua Guinnessin Foreign Extra Stoutia, 7,5 %, joka tavallaan on tämän koko porter/stout -perheen kuningastyylin esi-isä. Ei paahdetta enää, tämäkin siis ainakin 10-vuotiasta, rusinaa, pehmeyttä, hedelmäisyyttä, erittäin nautittavaa.

Ei kommentteja: