Grand Paris Merlin The Concrete Wave

 Grand Paris on melko huonossa maineessa omissa kirjoissani, mutta päätin antaa uuden tilaisuuden kun panimon tuotteita ilmeisen innokkaasti maahan tuodaan. Bretagnen Merlin kollaboraattorina vahvassa IPAssa, 8,0 %. Ei vaahtoa, samea, mutta ei kuulas. Tuoksu hieman epämääräinen, jotain karamellisuutta ehkä. Makukin on arveluttava, makeaa karamellia, vihannesta, jotain karviaismarjan tapaista. Ei millään tavalla miellyttävä. Ranskassa tehdään hyvääkin modernia olutta, mutta monet Grand Paris’n kaltaiset vientipanimot ovat kyllä ihan pihalla. Sysilän Ilkka tuomitsisi tämän paskantamotuotteeksi, eikä olisi väärässä. 

Vessareissulla törmäsin kollegoihini ja jäin vielä heidän seuraansa Sonnisaaren Rötöstä pureksien. Kävi ilmi, että yhdellä nuoremmista työkavereistani on Kainuu-taustaa, Vuolijoelta. Sen olin oikeastaan jo arvannut sukunimen perusteella. Sama henkilö mainitsi sitten hänellä olevan äidin puolelta belgialaista taustaa, vieläpä alueen luostareista. Kysäisin hajamielisesti luostarin nimeä. Kuuntelin vastauksen, aivoissa kääntyi tyhjä sivu esiin, nielaisin pari kertaa ja pyysin toistamaan luostarin nimen. Orval. Suomessa kuulemma on käytetty kirjoitusasua Orvall. Orvalin munkeista joku on siis jossain vaiheessa päätynyt Suomeen ja perustanut täällä perheen. Aivan. Huikeaa. Siis tällainenkin linkki löytyi nyt maailman ns. parhaaseen olueen. En oikein pystynyt toipumaan järkytyksestä tai käsittelemään asiaa ja poistuinkin vähitellen paikalta. Bierhaus Berlin, 2.6.2023.