keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Modernist Brewery, näyte-eriä

Nojaillessani muina miehinä Pikkulinnun tiskillä eteen napsahti yllättäen maistiainen mystisestä suunnasta. Kapakoitsija Ristevirrasta sain puristettua irti panimon nimen, tukholmalainen Modernist on aivan alkuvaiheessa, hankkeessa mukana yksi suomalainen, kolme tanskalaista ja yksi ruotsalainenkin. Tarjolla pulloja ilman etikettiä, mutta tuotteet tulossa piakkoin virallisempaan jakeluun, mm. Pikkulintuun. Juttelin oikeastaan ensimmäisen kerran pitempään Ristevirran kanssa, sain mainittua että näytän luultavasti naamaani ensi kesästä lähtien aiempaa useammin tässä baarissa, sattuvasta syystä.

Olutbloggaajien katu-uskottavuutta on hieman kyseenalaistettu viime aikoina. Lahjusoluiden tulvassa arvostelukyky oletettavasti heikkenee, ilmaisille juomille tulee ehkä annettua ansiotonta arvoa. Kerron siksi nyt selvästi, että näistä Modernist-oluista en maksanut senttiäkään, vastuu siirtyy siis lukijalle. 


Ensimmäisenä sain maisteltua savukölschiä.  Savua onkin huomattavasti, mutta se sekoittuu aika elegantisti hillittyyn hedelmäisyyteen. Katkeruus heikkoa, mutta ei sitä tästä oikein osaa odottaakaan. Toinen näyte oli vahvempi stout, ehkä noin 8%. Maitohappoisuutta ja kahvia, hyvin hallittu pehmeä kokonaisuus tässäkin. Siirryin pöytään oluita arvioimaan, mutta vielä löytyi lisää, mahdollisesti brown ale tai jotain semmoista. Kevyehkö, aavistus paahtoa tuoksussa, maussa pähkinää, jotain arvoituksellista, ikään kuin liitua. Hillitty katkeruus, kokonaisuus suhteellisen kuiva. Neljäskin olut lopulta materialisoitui, ns. red ale. Tämä oli ravintoloitsijan ja baarimestari-Timon mielestä kaikkein kovinta tarjontaa. Helppo yhtyä arvioon, tuoksu suorastaan huumaavaa, aprikoosia, muutakin trooppisuutta. Ristevirran mukaan humala w-alkuinen Uudesta-Seelannista, päädyin ehdottamaan Waimeaa, mutta saattaa olla jokin muukin. Äärimmäisen tuoreen makuinen, herkullista pehmeyttä, ei silti millään tavalla makea, katkeruus keskitasoa. Kaikki näytteet puhtaita, ei virhemakuja, hyvin lupaavaa ja varsinkin red alea on lähes pakko saada lisää. Helsinki, Pikkulintu, 17.12.2013.

Ei kommentteja: