Aliarvioin lämpötilan keskiviikkoiltapäivänä, lähdin kävellen pitkissä housuissa siirtymään Pasilasta Rautatientorille. Lämminhän siinä tuli ja oli aloitettava isolla annoksella Sonnisaaren uutta sessiojuomaa Trooppia. SOPPin alue rajattu nyt pienemmäksi kuin esim. Craft Beer Helsingissä. Paikalla ensimmäisellä viikolla vain 10 panimoa, näin pienessä SOPPissa en ole tainnut ennen ollakaan. Muistelen, että jopa ensimmäisen koronakesän 2020 mini-SOPPissa oli enemmän tiskejä. Trooppi toimi janonsammutusroolissa erinomaisesti, DDH pale ale ja 5,5 %. Itse asiassa kyseessä on kuivahumaloitu kölsch, mutta se termi on ilmeisesti kaupallinen karkoite. Humalina Solero, Citra ja Cascade. Lähes kirkas, kuivahko, maltainen, herukkainen. Vähän jälkimakuakin. Oikein raikas, riittävästi makua, tasapainoinen.
Sonnisaaren legendaarinen tupla-IPA Tippa alkaa olla jo kesäperinne. Tällekin kesälle Timo Kanniainen on keittänyt 22-version. 8,0 %, Simcoe ja Mosaic prosessin alkupäässä ja kuivahumalina tuplasti Eclipse, Cashmere ja Citra. Samea, sitrustuoksu. Greippi ja ananas maussa. Hyvin kuivaa, silti täyteläistä. Peräkärry on, mutta ehkä keveämpi kuin edellisissä versioissa. Erittäin hyvää, tuoretta ja raikasta. Ällistyttävän hyvä juotavuus, hävisi lasista rivakasti.
Siirryin itäpuolen telttaan ja Tornion tiskiltä uutta Hopsis IPAa, 6,5 %, 60 IBU, leveä humalarintama: Motueka, Galaxy, Amarillo, Mosaic, Citra, Idaho7, Mandarina Bavaria. Lähes kirkas, kuivaa, maltaista, vähän epämääräinen tuoksu. Katkeruutta enemmän kuin päivän Sonnisaarissa. Hedelmäisyyttä saisi olla lisää, muuten aika mukavaa kamaa. Kotka Steamin tiskiltä ei juuri uutuuksia Kärsältä löytynyt, mutta Meripäivälager kuitenkin. Varmaankin eri resepti kuin vuoden 2019 Meripäiväolusessa. Maltainen, kohtuullisen täyteläinen. Makua on hyvin, lähes helles-tyyliä. Ei katkeruutta, mutta puhdasta on.
Siinäpä ne sitten mielenkiintoiset SOPPin kotimaiset oluet näkökulmastani oli. Siirryin sitten sveitsiläisiin, ilmeisesti Pekka Kääriäisen omatuonteja. Eniten hanoissa tarjontaa Jura-vuoriston BlackPig-panimolta, mutta tyylit ei niin kiinnostavia. Eli siis IPOja tai lagereita. Matterhornin lähellä Sierressä sijaitsevalta Hoppy Peoplelta join viitisen vuotta sitten Genèvessä todella hyvää CDA:ta, nyt tarjolla Pornstar IPA, 6,1 %, 42 IBU. Lähes kirkas, vähän diasetyyliä tuoksussa. Trooppishedelmäinen ja karviaismarjainen maku on parempi. Ohut kuitenkin, ei jälkimakuakaan. Pullotarjonnassa White Frontierin Amor Fati IPA tuli juotua samalla reissulla Lausannessa. Niinpä päädyin La Nébuleuse Double Oat DIPAan, joka tulee Lausannen esikaupungista Renensistä. 8,0 %, vain 20 IBU. Melko neutraali tuoksu. Kuiva hedelmäinen aika vetinen maku. Vähän aprikoosia, jälkimaussa kuivenee, mutta ei katkeruuteen asti. SOPPissa hyvä tunnelma kuten aina, vanhoja ja uusiakin tuttuja oli mukava jututtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti