Omituinen tapaus, ilmeisesti Fuller'sin ikonisen ESBin vanha resepti vuodelta 1971 käytössä ja bristolilainen Moor otettu mukaan valmistukseen. Moderneilta kuulostavia humalia Australiasta ja USA:sta kerätty sekaan ristiriitaisesti. 6,0 %, kirkas tummankuparinen ulkonäkö, klassinen ilman muuta. Tuoksussa mallasta ja pähkinää. Varsin paljon hiilihappoa, mallasta, keksiä, kuivattua hedelmää, pähkinää vähemmän kuin nykyversiossa. Kevyehkösti katkeroa. Ehkä lievä hartsin häivähdys taustalla. Aika hyvää, mutta liika hiilihappo ja jokin nihkeä hedelmä häiritsevät. Nykyversioon on niin tottunut ja ehkä ehdollistunutkin, että ei tämä paremmalta tunnu. Hilpeä Hauki, 26.4.2018.
torstai 26. huhtikuuta 2018
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti