Siirryin Vallilasta Fleminginkadun kanjonia pitkin Kallion kirjastoon, mutta paluumatkalla päätin seikkailla Torkkelinmäellä. Paikka on yksi hankalimmin navigoitavia urbaaneja ympäristöjä, joissa olen elämäni aikana käynyt. Ruutukaavasta ei ole täällä mitään tietoa, kadut kiertyy ja kaartuu joka suuntaan ja varsinkin korkeussuunnassa. Tavoitteena oli päästä Harjutorin kautta Panemaan, mutta taas ajauduin melkein Hämeentielle ja Sörnäisiin. Onneksi etäisyydet niin lyhyitä, että harhailu pysyi viihdyttävänä. Mäenharjalla ei muuten ole craft-baareja tai panimoja, vaikka miljöö olisi mitä soveliain. Pengerpuiston kuuluisalle huumekauppa-alueelle saisi hienon terassinkin. Pudottauduttuani (aika mielenkiintoinen sijamuoto, Etelä-Pohjanmaalla esim. Jalasjärvellä purottauruttuani? Dresdenhän on siellä tunnetusti Reesren.) Helsinginkadun kuhisevaan laaksoon Panemaan tiskillä patsasteli taas Ari Nyfors, kuinkas muutenkaan. Sosiaalinen tilanne rajoitti muistiinpanoja oluista, mutta mitäpä siitä.
Turun seudulta NEIPAa, taitaa olla peräti Naantalista. Googletuksella selvisi, että tässä yhteydessä NEIPA tarkoittaakin Naantali Epic India Pale Alea, 6,7%, 60 IBU. Ensituntuma panimoon, sameaa, mutta ei pirtelötasoa. Hyvin hedelmäistä, mehuisuutta on, mukava matala hiilihappotaso. Raikasta, tuoretta ja puhdasta, kevyt katkeruuskin. Erittäin lupaavaa kaikin puolin, ei vähäisintäkään horjahdusta havaittavissa. Panema, 16.4.2018.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti