Dublinin lounaiskolkasta uusi panimotuttavuus, vahva kaurastout, 11,2%. Beigeä vaahtoa, siitä tykkään aina portereissa. Tuoksussa alkoholista rusinaa, miksei rommirusinaakin. Maku hyvin kuohkea, tosin hanassa taisi olla ilmaakin mukana. Ei kovin makea, mausteisen hedelmäinen, erittäin miellyttävä. Tynnyrikypsytystä Jamaikan rommissa ja bourbonissa. Takapuoli on tyhjä, mutta on tämä todella innostava verrattuna viimeaikaisiin makeisiin stouteihin. Ehkä jopa vähän ohutkin, jos niin voi tällaisesta sanoa. Crushability kunnossa. Panema, 16.1.2019.
2 kommenttia:
Olet siirtynyt käyttämään impstouteista yleisnimeä porter kuten muinaiset suomalaiset? Täytyy skoolata joskus jos satumme samaan baariin.
Kuulin viikonloppuna henkilöstä, joka tykkää kovasti stouteista, mutta inhoaa portereita. Päätin nyt ruveta käyttämään termejä täysin synonyymeinä.
Lähetä kommentti