Chimay-maistinki @ Kaisla

Sain kutsun belgialaisen trappistipanimon Chimayn maistelutilaisuuteen, tiheä korneri Kaislassa, paikalla maahantuojan edustajia, tuttuja pääkaupunkiseudun olutbloggaajia ja jopa paperillekin vielä kirjoittavia dinosaurus-toimittajia. Illan starana Fabrice Bordon, Chimayn vientijohtaja, kertoi pitkään luostaripanimon vaiherikkaasta historiasta. Miehellä oli matala ääni ja flunssakin päällä, joten kaikesta en selvää saanut. 

Tarjoilu kuitenkin pelasi ja heti ensimmäisenä lasiin tuotiin suhteellisen harvinaista Spéciale Cent Cinquantea, 10%, vaalea juhlaolut 150-vuotisbileisiin 2012, simamainen tuoksu, kermatoffeeta, makeaa. Liian makeaa, mutta upean pehmeää, mausteisuus korostui jatkossa. 

Seuraavana sininen Bleu, Grande Réserve 2010, yhdeksänprosenttinen tumma olut viisi vuotta kypsyneenä, sekahedelmää tuoksussa. Tuttua nahkeaa hedelmäisyyttä, mutta tavallista pehmeämpänä. Erittäin hyvä juotavuus, runko tuntuu jopa ohuelta. Kuulin, että tämä Chimay-olut oli alunperin jouluolut. Tämä oli ehkä session vakuuttavin olut, selvästi tuoretta pulloversiota sutjakkaampi. 

Grande Réserve 1997 samasta oluesta tuntui jo liian vanhalta, ei enää ideaalista. Multaisuutta ja jopa korkinkin makua. Session huipensi ns. maailman ensi-ilta Bleun hanaversiosta. Aika makeaa, mutta pehmeää. Easydrinking kuohkea vaarallinen trappist, erinomaista. 2010 kuitenkin selvästi paras tämänkertaisista Bleu-versioista ilman muuta. Tapasin ensi kerran tapahtuman pyörteissä Kauniin Humalan toisen puoliskon Sammelin, Mushimaltin Nikolaksen ja Olutpostin Mariaanan. Maistinki-termistä kiitokset Jouni Koskiselle.