Kohta viisi vuotta olen Helsingissä asunut ja en ole vielä livenä käynyt seurajalkapalloa katsomassa. Hyvin harvoin tuli viimeisinä Oulun vuosinakin AC Oulun peleissä käytyä. Kansainvälinen jalkapallo iski niin totaalisti tajuntaan Meksikon MM-kisoissa 1970, että suomalaisesta pelistä on ollut vaikea kiinnostua. Muutettuani ensi kerran Ouluun 1982 kävin muutaman pääsarjamatsin tsekkaamassa Raatissa ja petyin pahasti. Suomen maajoukkueen peleissä olen kuitenkin vuosien varrella ollut paljonkin paikalla.
En ole televisiostakaan viime vuosina Veikkausliigan pelejä nähnyt, mutta jotenkin on syntynyt vaikutelma, että pelin taso keskimääräisesti on kuitenkin kohonnut huomattavasti 1980-luvun alkuun verrattuna. Päätin tällä kaudella käydä nyt systemaattisemmin paikan päällä, ainakin kauden alussa ja katsotaan sitten miten tilanne kehittyy. HJK:n avausmatsin Turun Interiä vastaan missasin Suomen Sotahistoriallisen Seuran nuorisojaoston kevätkauden aloituksen takia, mutta Mariehamn-matsiin hankin lipun etukäteen. Tuskinpa olisin paikalle mennytkään ilman ennakkolippua. Hienon viikonloppusään jälkeen homma muuttui tuuliseksi räntäsateeksi, lähes legendaarisen Suomi-Unkari -MM-karsinnan 1997 tapaan, jossa olin paikan päällä Olympiastadionilla. Telia 5G Areenalle siis vääntäydyin, en ole stadionilla aiemmin peliä nähnyt, ainoastaan R.E.M. -konsertissa olin paikalla 2008, huonossa säässä silloinkin.
Olin ns. itäkatsomossa, vaatimattomammalla pitkällä sivulla, jossa selvästi enemmän katsojia kuin pääkatsomossa. Katto päällä, räntäsade ei haitannut. HJK:n kannatusryhmä eteläpäädyssä. HJK:n miehistö itselleni varsin tuntematon, tunnistin kokoonpanosta vain laitapelaajat Nikolai Alhon ja Lassi Lappalaisen, joka pelasi äsken maajoukkueessa Italiaa vastaan. Mariehamn tyystin tuntematon, kymppinumerolla ja kymppipaikalla pelannut kapteeni Robin Sid kiinnitti huomiota heti avausseremonioissa ja kentälläkin, tyylikäs taitava pelaaja. HJK piti palloa enemmän ja hallitsi avauspuoliaikaa selvästi, mutta kunnon tilanteita ei saatu luotua. Mariehamn ei missään vaiheessa suuremmissa vaikeuksissa, tuntui terävältä vastahyökkäyksissä.
Tauolla kävin lämmittelemässä katsomon alla olevassa taustatilassa, jossa useampia myyntitiskejä täällä karvalakkipuolellakin. Yhdeltä tiskiltä bongasin Jägermeister-pullon, josta sai todellakin ostettua shotin viidellä eurolla. Hämmentävää, miksi suomalainen holhoussysteemi ei ole tällaista kieltänyt. Lämmitti mukavasti. Tällainen tarjoilu on kokemusteni mukaan nykyään hyvin harvinaista jalkapallo-otteluissa Länsi-Euroopassa, usein olutkin on alkoholitonta. Samalla tiskillä oli tarjolla pullossa hieman erilaisia oluitakin kuin perus-Carlsbergia.
Toinen puoliaika alkoi samoissa merkeissä kuin edeltäväkin, mutta ei HJK vieläkään saanut näkyvää aikaan. Tunnin kohdalla Mariehamn vaihtoi kentälle Daniel Sjölundin, Djurgårdenissä näyttävän uran saavuttanut maajoukkueveteraani teki nyt 35 vuoden herkässä iässä Veikkausliiga-debyyttinsä. Muutamaa minuuttia myöhemmin Mariehamn hyökkäsi ja HJK:n Alho rikkoi noin 18 metrissä. Pallo oli vasemmalla Mariehamnin pelaajalla hyvässä asemassa, mutta hämmentävästi tuomari katkaisi pelin. Merkillinen ratkaisu, mutta jälkeenpäin ajatellen tuomari oli oikeassa. Mariehamn nimittäin rankaisi näyttävästi, ilmeisesti harjoiteltu kuvio, kapteeni Sid ei vetänytkään suoraan vaan sijoitti oikealle, josta kongolainen Aristote M'Boma viimeisteli yllättävän johtomaalin. Mies ei käsittääkseni ole sukua Kamerunin MM-tähti Patrick M'Bomalle.
HJK:n Lehkosuo teki ripeitä vaihtoja ja yritti innokkaasti päästä peliin mukaan. Olin aika skeptinen onnistumisen suhteen aiempien otteiden perusteella, mutta painostaminen tuotti nyt tulosta. Tietysti jalkapallo-otteluissa yleensäkin tulee eniten maaleja lopussa ja nyt HJK teki viime minuuteilla kaksi. Mielestäni suhteellisen onnekkaasti, mutta ilmeisesti ahvenanmaalaiset väsähtivät. Dahlström ja vaihtomies O'Shaughnessy olivat maalinedustahässäköiden viimeistelijät, siis paljon rumempia maaleja kuin Mariehamnin johto-osuma. Harmin paikka, en ole missään mielessä HJK:n kannattaja, sillä on liikaa resursseja sarjan muihin joukkueisiin verrattuna, tilanne ei ole tasapuolinen. Mutta eihän elämässä muutenkaan ole, ei kannata liikaa stressata epäoikeudenmukaisuuden takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti