Paula Hawkins: The Girl on the Train

Kolmekymppinen pahasti alkoholisoitunut eronnut nainen on Paula Hawkinsin rikosromaanin raikas päähenkilö, jonka näkökulmasta suurin osa tarinasta nähdään. Näkökulma vaihtuu välillä, kertojaksi tulee rikoksen uhri, nuori nainen hänkin, ja kolmas nainen, päähenkilön ex-miehen uusi vaimo. Miespäähenkilöitä on kaksi tai kolme, mutta heidät siis nähdään naisten näkökulmasta. Ja kuten usein naisten kirjoittamissa romaaneissa, mieshahmot ovat onttoja stereotyyppejä, vailla minkäänlaista uskottavuutta tai syvyyttä. Mutta eipä naishahmotkaan tässä ole kovin vakuuttavia. Kerronta on kiihkeää, mutta hyvin laskelmoitua ja keinotekoista. Tällaisiahan bestsellerit usein ovat, itsekin luin romaanin hyvin kiinnostuneesti. Mutta en tykännyt erityisemmin. Henkilöhahmot muistuttavat jossain määrin Gillian Flynnin Gone Girl -bestselleriä, siinäkin mieshahmot olivat yhtä pahvisia kulisseja. Päähenkilön alkoholismi paljastuu alussa herkullisesti annostellen, muutenkin kirjan ansiot keskittyvät tähän hahmoon. Mutta noir-suuntaan ahdistus ei kehity ja klassisessa arvoitusmielessäkään tarina ei ole vakuuttava, murhaaja on liian helposti arvattavissa. Loppuratkaisu on poikkeuksellisen väkinäinen. Alkuasetelman Hawkins sijoittelee napakasti, mutta puolivälin jälkeen tarina jää junnaamaan ilman mitään loppukiriä.